Chileläisten lasten elämää kuvina
Tuomaala, Tuuliaana (2016)
Tuomaala, Tuuliaana
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601251613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601251613
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen produktion. Työ sisälsi suunnitellun lapsilähtöisen valokuvaustoiminnan, raportin sen toteutumisesta ja opinnäytetyön arvioinnin. Opinnäytetyö tehtiin lastenhoitoa järjestävässä Casa de la Mujerissa Santiago de Chilessä. Opinnäytetyö toteutettiin 4–7-vuotiaiden lapsiryhmässä syys-, loka- ja marraskuussa 2014. Opinnäytetyön tavoitteena oli osallistaa varhaiskasvatusikäisiä lapsia valokuvaustoimintaan. Lapset kuvasivat kamerapuhelimilla Casa de la Mujerissa ja kertoivat kuvistaan. Lapsilla oli tarvetta toiminnalle, sillä heille ei järjestetty ohjelmaa. Opinnäytetyön oheistuotteena syntyi valokuvasivu internetiin (www.flickr.com/photos/130580855@N02/).
Lapset osallistuivat valokuvaustoimintaan toivotusti Casa de la Mujerissa. Lapset valokuvasivat leikkejä, kavereita ja ympäristöään. Valokuvaus toimi lapsen ilmaisukeinona. Lasten valokuvat ja puhe olivat tietoa lapselta hänen todellisuudestaan ja ne kertoivat, mihin lapset kiinnittivät huomionsa. Lasten kuvista puuttuivat Casa de la Mujerin aikuiset. Valokuvien perusteella aikuiset jäivät lasten silmin taka-alalle. Kuvista näki lasten löytävän iloa ja merkittäviä asioita yksinkertaisesta ympäristöstä.
Työn kehittämisen kannalta henkilökunnan mukaan toimintaan saaminen olisi ollut tärkeää. Toisaalta valokuvaaminen toimi esimerkkinä työntekijöille erilaisesta toiminnan mallista lasten kanssa. Valokuvausprojekti lisäsi lapsen vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Kuvat toimivat myös viestinä vanhemmille lapsen päivästä. Valokuvaustoiminta antoi lapsille heidän tarvitsemaansa aikaa aikuiselta ja mahdollisuuden tulla kuulluksi.
Lapset osallistuivat valokuvaustoimintaan toivotusti Casa de la Mujerissa. Lapset valokuvasivat leikkejä, kavereita ja ympäristöään. Valokuvaus toimi lapsen ilmaisukeinona. Lasten valokuvat ja puhe olivat tietoa lapselta hänen todellisuudestaan ja ne kertoivat, mihin lapset kiinnittivät huomionsa. Lasten kuvista puuttuivat Casa de la Mujerin aikuiset. Valokuvien perusteella aikuiset jäivät lasten silmin taka-alalle. Kuvista näki lasten löytävän iloa ja merkittäviä asioita yksinkertaisesta ympäristöstä.
Työn kehittämisen kannalta henkilökunnan mukaan toimintaan saaminen olisi ollut tärkeää. Toisaalta valokuvaaminen toimi esimerkkinä työntekijöille erilaisesta toiminnan mallista lasten kanssa. Valokuvausprojekti lisäsi lapsen vuorovaikutusta ja kommunikaatiota. Kuvat toimivat myös viestinä vanhemmille lapsen päivästä. Valokuvaustoiminta antoi lapsille heidän tarvitsemaansa aikaa aikuiselta ja mahdollisuuden tulla kuulluksi.