Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana
Tuikkanen, Riitta; Mäkeläinen, Paula (2015)
Tuikkanen, Riitta
Mäkeläinen, Paula
Editoija
Riitta Tuikkanen, Paula Mäkeläinen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-530-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-530-2
Tiivistelmä
Tämä raportti kuvaa Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi -hankkeen ensimmäisen toimintavuoden 2014 haastattelututkimuksen tuloksia. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama pilottihanke, joka toteutetaan Etelä-Savossa vuosina 2014 - 2016. Hankkeessa on mukana neljä yritystä. Tässä raportissa kuvataan ko. yrityksessä työskentelevien työmiesten työaikaista syömistä ja syömiseen liittyviä palveluita. Aiempien tutkimusten mukaan matalasti koulutetut tai matalammassa asemassa olevat työmiehet käyttävät vähemmän työpaikan ruokalapalveluja muihin työntekijäryhmiin verrattuna. Useimmiten esteenä ovat olleet ruoan hinta, vaikeudet pitää riittävä ruokailutauko tai sopivien ruokailupaikkojen puute. Myös vuorotyö asettaa omat haasteensa hyvään työaikaiseen syömiseen, mikä lisää työntekijöiden riskiä sairastua sepelvaltimotauteihin tai Tyypin 2 diabetekseen.
Tämän raportin tulokset koostuvat 56 haastattelusta, joista 44 oli työmiehiä. Mukana oli myös kolme miesryhmää. Muut haastateltavat olivat esimiehiä, ruokapalvelujen tuottajia tai toteuttajia sekä työterveyshoitajia. Työmiesten haastattelut tekivät Mikkelin ammattikorkeakoulun miessairaanhoitajaopiskelijat, ja ne tehtiin haastateltavien työn ääressä havainnoiden samalla heidän työskentely- ja ruokailuolosuhteita. Muut haastattelut tekivät muut projektityöntekijät. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla MAXQDA-ohjelmaa käyttäen.
Tulosten perusteella työmiehillä oli mahdollisuus käyttää työpaikan ruokapalveluja, vaikka ne oli toteutettu eri tavalla. Kaikissa pilottiyrityksissä oli ruokala, taukotilat ja osassa myös välipala- ja juoma-automaatteja. Tämän selvityksen mukaan työpaikkojen ruokapalvelujen hankintaprosessit vaihtelivat yrityksittäin, ja työpaikkojen esimiehet kokivat prosessin haastavaksi. Hinta oli merkittävä tekijä hankittaessa ruokapalveluja, ei niinkään ruoan ravitsemuslaatu. Näkemys terveellisestä ruoasta vaihteli, ja osa ruokapalvelujen tuottajista koki, että terveellinen ruoka karkottaa asiakkaat.
Tämän selvityksen mukaan työntekijämiehet söivät hyvin eri tavalla työaikana: osa käytti ruokalaa, osa söi eväitä ja osa ei syönyt työaikana ollenkaan. Osassa yrityksistä työaikana syömisen esteeksi muodostui ruokalan aukioloaika ja ruokailutauon pituus. Yleisesti ottaen miehet halusivat syödä kevyemmin työaikana. He myös tiesivät, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia miehiä kiinnostanutkaan. Tulosten perusteella voitiin määritellä kolme eri miestyyppiä terveellisen syömisen ja ruokapalvelujen käyttämisen näkökulmasta: Tyypin yksi mies ei ollut erityisen kiinnostunut syömisistään ja ruoassa tärkeää oli hinta energiasuhde. Tyypin kaksi mies pyrki muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveyssyistä ja pyrki syömään terveellisesti myös työaikana. Tyypin kolme mies oli tarkka syömistensä suhteen ja hänellä saattoi olla oma dieetti, johon työpaikan tarjoama ruoka ei sopinut.
Miehet esittivät paljon kehittämisehdotuksia hyvän työaikaisen syömisen edistämiseksi. Osa ehdotuksista on ollut helposti toteutettavissa. Osa ehdotuksista vaatii eri toimijoiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä, taloudellista panostusta tai työmiesten syömiskäyttäytymiseen vaikuttamista. Haastattelutulokset toivat pohjatietoa pilottiyritysten työmiesten syömisen ja ruokapalvelujen nykytilasta, joita tullaan hyödyntämään hankkeen edetessä duunarimiesten hyvän syömisen kehittämisessä.
Tämän raportin tulokset koostuvat 56 haastattelusta, joista 44 oli työmiehiä. Mukana oli myös kolme miesryhmää. Muut haastateltavat olivat esimiehiä, ruokapalvelujen tuottajia tai toteuttajia sekä työterveyshoitajia. Työmiesten haastattelut tekivät Mikkelin ammattikorkeakoulun miessairaanhoitajaopiskelijat, ja ne tehtiin haastateltavien työn ääressä havainnoiden samalla heidän työskentely- ja ruokailuolosuhteita. Muut haastattelut tekivät muut projektityöntekijät. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla MAXQDA-ohjelmaa käyttäen.
Tulosten perusteella työmiehillä oli mahdollisuus käyttää työpaikan ruokapalveluja, vaikka ne oli toteutettu eri tavalla. Kaikissa pilottiyrityksissä oli ruokala, taukotilat ja osassa myös välipala- ja juoma-automaatteja. Tämän selvityksen mukaan työpaikkojen ruokapalvelujen hankintaprosessit vaihtelivat yrityksittäin, ja työpaikkojen esimiehet kokivat prosessin haastavaksi. Hinta oli merkittävä tekijä hankittaessa ruokapalveluja, ei niinkään ruoan ravitsemuslaatu. Näkemys terveellisestä ruoasta vaihteli, ja osa ruokapalvelujen tuottajista koki, että terveellinen ruoka karkottaa asiakkaat.
Tämän selvityksen mukaan työntekijämiehet söivät hyvin eri tavalla työaikana: osa käytti ruokalaa, osa söi eväitä ja osa ei syönyt työaikana ollenkaan. Osassa yrityksistä työaikana syömisen esteeksi muodostui ruokalan aukioloaika ja ruokailutauon pituus. Yleisesti ottaen miehet halusivat syödä kevyemmin työaikana. He myös tiesivät, miten syödä terveellisesti, vaikka se ei kaikkia miehiä kiinnostanutkaan. Tulosten perusteella voitiin määritellä kolme eri miestyyppiä terveellisen syömisen ja ruokapalvelujen käyttämisen näkökulmasta: Tyypin yksi mies ei ollut erityisen kiinnostunut syömisistään ja ruoassa tärkeää oli hinta energiasuhde. Tyypin kaksi mies pyrki muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveyssyistä ja pyrki syömään terveellisesti myös työaikana. Tyypin kolme mies oli tarkka syömistensä suhteen ja hänellä saattoi olla oma dieetti, johon työpaikan tarjoama ruoka ei sopinut.
Miehet esittivät paljon kehittämisehdotuksia hyvän työaikaisen syömisen edistämiseksi. Osa ehdotuksista on ollut helposti toteutettavissa. Osa ehdotuksista vaatii eri toimijoiden välistä pitkäjänteistä yhteistyötä, taloudellista panostusta tai työmiesten syömiskäyttäytymiseen vaikuttamista. Haastattelutulokset toivat pohjatietoa pilottiyritysten työmiesten syömisen ja ruokapalvelujen nykytilasta, joita tullaan hyödyntämään hankkeen edetessä duunarimiesten hyvän syömisen kehittämisessä.