INNOSTUSTA OPPIMISTILANTEISIIN : Vinkkejä oppijalähtöiseen opetukseen
Arkko-Saukkonen, Anitra; Merivirta, Minttu (2015)
Lapin AMK
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-103-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-103-0
Tiivistelmä
Tämä julkaisu, kuten moni muukin asia, on saanut alkunsa kahvikupposen äärellä. Lapin ammattikorkeakoulun kaupan ja kulttuurin osaamisalalla työskentelevä lehtori Anitra Arkko-Saukkonen keskusteli kollegoidensa kanssa kahvipöydässä onnistuneista opetuskäytännöistä. Arkko-Saukkonen (2013) itse oli jakanut omia kokemuksiaan hyviksi todetuista ideointimenetelmistä pari vuotta aiemmin tehdyssä julkaisussa.
Asiasta virisi vilkas keskustelu, jonka lopputuloksena todettiin olevan harmi, ettei Lapin ammattikorkeakoulun henkilökunnan hyviä opetuskäytäntöjä ole vielä koottu yksiin kansiin. Myös käytäväkeskusteluissa opettajat innostuivat asiasta ja kokivat idean tarpeelliseksi ja käyttökelpoiseksi, joten laitoimme hihat heilumaan.
Tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä ja siten antaa inspiraatiota opetustyöhön. Haluamme tarjota opettajille oppilaitoksesta riippumatta materiaalipankin käytännön työn tueksi nostamalla esille opettajiemme omia kokemuksia siitä, millaiset tehtävänannot ovat olleet heidän opiskelijoilleen mieluisimpia. Tehtävänantojen lähtökohtana on oppijalähtöisyys ja oppijoiden aktivointi. Parhaimmillaan julkaisu toimii työkalupakkina opetuksen suunnittelussa.
Samantyyppiseen opetusmetodien keruuseen perustuvia julkaisuja on toteutettu viime vuosina useammassa hankkeessa ympäri Suomen. Esimerkiksi Bovallius-ammattiopiston koordinoimassa Ammatillinen erityisopetus – selvitys, kehitys ja levitys -hankkeessa vuonna 2012 toteutettu kartoitus esittelee onnistuneen opetuksen käytäntöjä ja toimintamalleja. Kartoituksen materiaalia kerättiin tiedustelemalla sähköpostitse ammatillisten erityisopettajien kokemuksia onnistuneesta opetuksesta ja ohjauksesta. Pääosa kuvauksista pohjautuu kuitenkin hankkeessa mukana olleiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen erityisopettajaopiskelijoiden oppimistehtävien tuloksiin, sillä ammatillisilta erityisopettajilta saatiin hyvin niukasti vastauksia. Kartoituksen tekijät epäilevät tämän johtuvan osittain ajanpuutteesta mutta pääosin siitä, ettei omien, tavallisessa arjessa käytettyjen toimintamallien arvoa muille osata nähdä. (Honkanen, Pynnönen & Raudasoja 2012, 2.)
Jätehuoltoalan koulutusvienti – WastED -hankkeessa puolestaan on toteutettu Tavoitteena aktiivinen ja työelämälähtöinen oppiminen -opas, joka koostuu opiskelijalähtöisistä ja innovaatiopedagogiikan mukaisista opetusmenetelmistä. Hankkeen toteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristöopisto Sykli ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Käytännön oppaan tavoitteena on tarjota menetelmiä, joilla opetusta ja oppimisprosessia voidaan elävöittää ja monipuolistaa erityyppisissä opetustilanteissa. Opas tarjoaa paljon havainnollisia esimerkkejä, jotka noudattavat innovaatiopedagogiikan mukaista ajatusta oppimisesta. (Haukijärvi, Kangas, Knuutila, Leino-Richert &Teirasvuo 2014, 5.)
Yhteistä näille edellä mainituille, ehdottomasti tutustumisen arvoisille julkaisuille on, että ne tarjoavat työkaluja nimenomaan sovellettavaksi, ei välttämättä joka tilanteessa sellaisenaan käytettäväksi. Innostusta oppimistilanteisiin -julkaisu lähtee tästä samasta lähtökohdasta. Toteutustapamme on kuitenkin hyvin erilainen, sillä emme halunneet vain kerätä tietoa erilaisista oppimista tukevista opetusmetodeista vaan päästimme niitä toteuttaneet opettajat ääneen. Tämän teoksen artikkelit eivät siis ole vain tehtävänantojen kuvauksia vaan ennemminkin opettajien henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia pieniä kertomuksia.
Kirjoittajia pyydettiin pohtimaan, mikä on ollut sellainen tehtävänanto, joka on opiskelijoiden ja oppimisen näkökulmasta ollut kiinnostava ja ennen kaikkea onnistunut. Julkaisuun kirjoittaneet opettajat ovat siis pohtineet oppimisen näkökulmaa, eivät sitä, mikä on opettamisen näkökulmasta helpointa. Tosin julkaisumme sisältö osoittaa, että opiskelijoita inspiroineet tehtävänannot ovat monesti innostaneet myös opettajaa.
Jokainen tämän julkaisun artikkeli noudattaa samaa kaavaa: Ensimmäisellä aukeamalla kerrotaan opettajan sanoin tehtävänannon tausta, toteutus ja sovellettavuus. Toisella aukeamalla puolestaan annetaan tehtävänanto sovellettavaksi sekä kerrotaan tehtävän yksityiskohdista (toteutuksen osalta) ja jaetaan opettajan henkilökohtainen kokemus kyseisen tehtävän toteutuksesta.
Opetusmenetelmiä esiteltäessä pyritään käytännönläheisyyteen ja sovellettavuuteen. Julkaisulla kannustetaan kokemusten jakamiseen ja muiden opettajien ideoiden jatkokehittämiseen. Kukin kirjoittaja on saanut kertoa kokemuksistaan omasta näkökulmastaan, mutta toiveemme on, että julkaisun lukija löytää eri tehtävänannoista tartuntapintaa omaan opetukseensa, alasta riippumatta.
Julkaisumme kohderyhmä on ammattiyhteisö, ja esittelemämme metodit voivat soveltua opetukseen aina peruskoulusta ylemmän korkeakoulun tasolle asti. Esitetyt tehtävänannot voivat olla esimerkiksi koko opintojaksoa koskevia toteutuksia tai yksittäisillä tunneilla kokeiltuja lyhyitä, hyväksi havaittuja käytäntöjä. Artikkelien kirjoittajat ovat vinkanneet, miten heidän esittämäänsä tehtävänantoa voisi hyödyntää alalla kuin alalla, mutta soveltamiskenttä on laaja ja vain mielikuvitus on rajana. Tervetuloa inspiroitumaan!
Julkaisun työstämiseen on osallistunut lukuisia henkilöitä useilta Lapin ammattikorkeakoulun osaamisaloilta. Haluamme vilpittömästi kiittää teitä kaikkia avoimuudestanne!
Asiasta virisi vilkas keskustelu, jonka lopputuloksena todettiin olevan harmi, ettei Lapin ammattikorkeakoulun henkilökunnan hyviä opetuskäytäntöjä ole vielä koottu yksiin kansiin. Myös käytäväkeskusteluissa opettajat innostuivat asiasta ja kokivat idean tarpeelliseksi ja käyttökelpoiseksi, joten laitoimme hihat heilumaan.
Tämän julkaisun pääasiallisena tarkoituksena on jakaa hyviä käytäntöjä ja siten antaa inspiraatiota opetustyöhön. Haluamme tarjota opettajille oppilaitoksesta riippumatta materiaalipankin käytännön työn tueksi nostamalla esille opettajiemme omia kokemuksia siitä, millaiset tehtävänannot ovat olleet heidän opiskelijoilleen mieluisimpia. Tehtävänantojen lähtökohtana on oppijalähtöisyys ja oppijoiden aktivointi. Parhaimmillaan julkaisu toimii työkalupakkina opetuksen suunnittelussa.
Samantyyppiseen opetusmetodien keruuseen perustuvia julkaisuja on toteutettu viime vuosina useammassa hankkeessa ympäri Suomen. Esimerkiksi Bovallius-ammattiopiston koordinoimassa Ammatillinen erityisopetus – selvitys, kehitys ja levitys -hankkeessa vuonna 2012 toteutettu kartoitus esittelee onnistuneen opetuksen käytäntöjä ja toimintamalleja. Kartoituksen materiaalia kerättiin tiedustelemalla sähköpostitse ammatillisten erityisopettajien kokemuksia onnistuneesta opetuksesta ja ohjauksesta. Pääosa kuvauksista pohjautuu kuitenkin hankkeessa mukana olleiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen erityisopettajaopiskelijoiden oppimistehtävien tuloksiin, sillä ammatillisilta erityisopettajilta saatiin hyvin niukasti vastauksia. Kartoituksen tekijät epäilevät tämän johtuvan osittain ajanpuutteesta mutta pääosin siitä, ettei omien, tavallisessa arjessa käytettyjen toimintamallien arvoa muille osata nähdä. (Honkanen, Pynnönen & Raudasoja 2012, 2.)
Jätehuoltoalan koulutusvienti – WastED -hankkeessa puolestaan on toteutettu Tavoitteena aktiivinen ja työelämälähtöinen oppiminen -opas, joka koostuu opiskelijalähtöisistä ja innovaatiopedagogiikan mukaisista opetusmenetelmistä. Hankkeen toteuttajina ovat Turun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristöopisto Sykli ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Käytännön oppaan tavoitteena on tarjota menetelmiä, joilla opetusta ja oppimisprosessia voidaan elävöittää ja monipuolistaa erityyppisissä opetustilanteissa. Opas tarjoaa paljon havainnollisia esimerkkejä, jotka noudattavat innovaatiopedagogiikan mukaista ajatusta oppimisesta. (Haukijärvi, Kangas, Knuutila, Leino-Richert &Teirasvuo 2014, 5.)
Yhteistä näille edellä mainituille, ehdottomasti tutustumisen arvoisille julkaisuille on, että ne tarjoavat työkaluja nimenomaan sovellettavaksi, ei välttämättä joka tilanteessa sellaisenaan käytettäväksi. Innostusta oppimistilanteisiin -julkaisu lähtee tästä samasta lähtökohdasta. Toteutustapamme on kuitenkin hyvin erilainen, sillä emme halunneet vain kerätä tietoa erilaisista oppimista tukevista opetusmetodeista vaan päästimme niitä toteuttaneet opettajat ääneen. Tämän teoksen artikkelit eivät siis ole vain tehtävänantojen kuvauksia vaan ennemminkin opettajien henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia pieniä kertomuksia.
Kirjoittajia pyydettiin pohtimaan, mikä on ollut sellainen tehtävänanto, joka on opiskelijoiden ja oppimisen näkökulmasta ollut kiinnostava ja ennen kaikkea onnistunut. Julkaisuun kirjoittaneet opettajat ovat siis pohtineet oppimisen näkökulmaa, eivät sitä, mikä on opettamisen näkökulmasta helpointa. Tosin julkaisumme sisältö osoittaa, että opiskelijoita inspiroineet tehtävänannot ovat monesti innostaneet myös opettajaa.
Jokainen tämän julkaisun artikkeli noudattaa samaa kaavaa: Ensimmäisellä aukeamalla kerrotaan opettajan sanoin tehtävänannon tausta, toteutus ja sovellettavuus. Toisella aukeamalla puolestaan annetaan tehtävänanto sovellettavaksi sekä kerrotaan tehtävän yksityiskohdista (toteutuksen osalta) ja jaetaan opettajan henkilökohtainen kokemus kyseisen tehtävän toteutuksesta.
Opetusmenetelmiä esiteltäessä pyritään käytännönläheisyyteen ja sovellettavuuteen. Julkaisulla kannustetaan kokemusten jakamiseen ja muiden opettajien ideoiden jatkokehittämiseen. Kukin kirjoittaja on saanut kertoa kokemuksistaan omasta näkökulmastaan, mutta toiveemme on, että julkaisun lukija löytää eri tehtävänannoista tartuntapintaa omaan opetukseensa, alasta riippumatta.
Julkaisumme kohderyhmä on ammattiyhteisö, ja esittelemämme metodit voivat soveltua opetukseen aina peruskoulusta ylemmän korkeakoulun tasolle asti. Esitetyt tehtävänannot voivat olla esimerkiksi koko opintojaksoa koskevia toteutuksia tai yksittäisillä tunneilla kokeiltuja lyhyitä, hyväksi havaittuja käytäntöjä. Artikkelien kirjoittajat ovat vinkanneet, miten heidän esittämäänsä tehtävänantoa voisi hyödyntää alalla kuin alalla, mutta soveltamiskenttä on laaja ja vain mielikuvitus on rajana. Tervetuloa inspiroitumaan!
Julkaisun työstämiseen on osallistunut lukuisia henkilöitä useilta Lapin ammattikorkeakoulun osaamisaloilta. Haluamme vilpittömästi kiittää teitä kaikkia avoimuudestanne!