Hoitotyöntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä Kokkolan terveyskeskuksessa
Puikko, Sanna; Weckman, Nelly (2015)
Puikko, Sanna
Weckman, Nelly
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121621055
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitotyöntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää Kokkolan terveyskeskuksen hoitotyöntekijöiden perehdyttämistä. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: millaisia kokemuksia hoitotyöntekijöillä on perehdytyksestä, minkälainen merkitys perehdyttämisellä on ollut työhön ja miten hoitotyöntekijöiden perehdytystä tulee kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kokkolan terveyskeskus. Kohderyhmänä olivat vuosien 2012-2013 aikana vakinaistetut Kokkolan terveyskeskuksen terveydenhoitajat, sairaanhoitajat sekä lähihoitajat. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, joka toteutettiin yksilöhaastatteluina viidelle hoitotyöntekijälle. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Hoitotyöntekijöiden kokemukset perehdytyksestä olivat positiivisia. Työilmapiiri koettiin hyväksi ja kannustavaksi. Perehdytyssuunnitelma ja arviointikeskustelut olivat käytössä vaihtelevasti. Käytännön asioihin oli saatu perehdytystä. Organisaatioon ja työpaikkaan liittyvissä asioissa oli saatu perehdytystä vaihtelevasti. Mentorointi ei sisältynyt haastateltavien perehdytykseen. Tuloksista ilmeni, että mentortoiminnan ja arviointikeskusteluiden järjestämistä tulisi kehittää. Lisäksi perehdytyskansioiden ajantasaistaminen nousi kehitysehdotukseksi. Perehdytyksellä koettiin olevan suuri merkitys sujuvan työnteon ja työpaikkaan sopeutumisen kannalta.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä. Esimiestasolla voidaan huomioida esille nousseet kehittämisideat. Opinnäytetyö voi antaa myös uudelle työntekijälle välineitä arvioida saamaansa perehdytystä.
Hoitotyöntekijöiden kokemukset perehdytyksestä olivat positiivisia. Työilmapiiri koettiin hyväksi ja kannustavaksi. Perehdytyssuunnitelma ja arviointikeskustelut olivat käytössä vaihtelevasti. Käytännön asioihin oli saatu perehdytystä. Organisaatioon ja työpaikkaan liittyvissä asioissa oli saatu perehdytystä vaihtelevasti. Mentorointi ei sisältynyt haastateltavien perehdytykseen. Tuloksista ilmeni, että mentortoiminnan ja arviointikeskusteluiden järjestämistä tulisi kehittää. Lisäksi perehdytyskansioiden ajantasaistaminen nousi kehitysehdotukseksi. Perehdytyksellä koettiin olevan suuri merkitys sujuvan työnteon ja työpaikkaan sopeutumisen kannalta.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämisessä. Esimiestasolla voidaan huomioida esille nousseet kehittämisideat. Opinnäytetyö voi antaa myös uudelle työntekijälle välineitä arvioida saamaansa perehdytystä.