Hinkuyskän diagnosointi : kahden serologisen laboratoriomenetelmän vertailu

Abstract

Hinkuyskä on pitkäkestoinen hengitystieinfektio, joka on Bordetella pertussis bakteerin aiheuttama. Rokotusten avulla hinkuyskätapaukset on saatu laskuun eri puolilla maata, mutta koska rokote tai infektio ei anna pitkäaikaista immuniteettia, esiintyy uusia hinkuyskätapauksia vuosittain. Taudin diagnoosi Suomessa perustuu sekä oireisiin, että taudin vahvistukseen laboratoriomenetelmillä. Jotkut näistä menetelmistä ovat serologisia, eli ne mittaavat joko B. Pertussis bakteerin komponentteja tai ainoastaan sen toksiinia kohtaan reagoivien vasta-aineiden määrää. Tyks-Sapa liikelaitoksen mikrobiologian ja genetiikan palvelualueen laboratorio on käyttänyt hinkuyskädiagnostiikassa rinnakkain omaa ”In-House” -menetelmää ja ECDC:n (European Centre for Disease Prevention and Control) suosittelemaa menetelmää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla näiden kahden menetelmän tuloksia keskenään, ja koittaa saada selville, onko toinen menetelmä kenties toista tarkempi. Tavoitteena oli selvittää, miten mikrobiologian osaston tulisi menetelmiä käyttää jatkossa. Tavoite pyrittiin saavuttamaan selvittämällä vastaavatko ”In-House” -menetelmän Bordetella pertussis IgA- ja IgM-vasteet ECDC:n suositteleman menetelmän pertussis toksiini IgG-vasteita (PT-IgG). Tämän lisäksi selvitettiin, voiko IgA- tai IgM-vasteita käyttää infektion ja rokotteen aiheuttamien reaktioiden erottamisessa toisistaan, sekä onko sukupuolella vaikutusta tuloksiin. Vertailut suoritettiin analysoimalla biostatistikon laatimia taulukoita ja kuvioita. Tuloksista ilmeni, että IgA- ja IgM-vasteet eivät anna selkeästi samanlaisia tuloksia kuin PT-IgG. Rokotusten vaikutus ei näy selkeästi tuloksista, eikä sukupuolten välisiä eroja ole. Pelkästään näiden kahden menetelmän vertailulla ei saavuteta tavoitetta, vaan Tyks-Sapa liikelaitoksen mikrobiologian ja genetiikan palvelualueen täytyy tehdä menetelmistä jatkotutkimuksia.

Whooping cough is a highly contagious respiratory infection, which is caused by Bordetella pertussis. Vaccinations have decreased the amount of whooping cough cases in different parts of the world. Neither vaccinations nor infections give a long-term immunity against the disease, which is why new whooping cough cases are diagnosed every year. In Finland, the diagnosis is based on symptoms and laboratory confirmation. The confirmation can be done using e.g. serological assays, which are designed to measure the amount of antibodies against B. pertussis components, or solely against its toxin in the blood. The microbiology and genetics laboratory at the public utility Tyks-Sapa has used their “In-House” -method concurrently with the method recommended by ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control) for the diagnosis of whooping cough. The purpose of this study was to compare the results of these two methods with each other, and try to find out whether one method is potentially more accurate than the other. The objective was to find out how the microbiology department should use the methods in the future. To achieve the objective, the results gathered by a biostatistician were analyzed to find out if IgA and IgM responses correspond with the pertussistoxin IgG (PT-IgG) response, and whether IgA or IgM responses could be used to distinguish between infection and vaccination. In addition, the results were analyzed to see whether gender had an influence on the responses. The results showed that the IgA and IgM responses are not clearly similar with the PT-IgG response, the effect of vaccinations is not evident, and gender differences do not exist. The microbiology and genetics laboratory at the public utility Tyks-Sapa needs to conduct further research, because a comparison of these two methods alone cannot achieve the objective.