AUDIT-testets bruk i Vanda stads öppenvård- hur ser verkligheten ut? : En kvantitativ studie om AUDIT-testets bruk i Vanda stads öppenvård åren 2012 och 2014

Abstract

Detta examensarbete är ett beställningsarbete för Vanda stad och är en del av VATA-projektet. Arbetet behandlar alkoholfrågeformuläret AUDIT:s omfattning och poäng-fördelning i Vanda stads öppenvård åren 2012 och 2014. Som metod ha använts kvan-titativ deskriptiv -studie med longitudinell design. Teoretiska referensramen består av tre centrala begrepp som utgör AUDIT-testets grundidé, ett respektfullt bemötande, att ta alkoholbruket till tals och rådgivning. Forskningsdatan är samlad ur nationella öppen-vårdsregistret Avo-HILMO med fokus på Vanda stads öppenvårds-tjänster. Den till-gängliga forskningsdatan har utgjort följande frågeställningar: 1. Hur har testets om-fattning och poängmedeltal utvecklats i tre olika åldersgrupper? 2. Hur har testets po-ängmedeltal bruk och utvecklats mellan könen? 3. Omfattningen av testets bruk i olika anstalter, t.ex. skolhälsovård, rådgivning etc. Förekommer det märkbara förändringar? 4. Testets bruk mellan olika yrkesgrupper? Resultaten visar att testet görs mest av vuxna i arbetsför ålder. Poängmedeltalen i åldersgrupperna har sjunkit förutom hos ålders-gruppen äldre vars medeltal har stigit. Majoriteten av testen görs av kvinnor och antalet har stigit och utgjorde ¾ av de gjorda testen år 2014. Testet görs för det mesta i barn-rådgivning, samt skol- och öppenhälsovård. Mängden gjorda test i öppenhälsovård har fördubblats mellan åren 2012 och 2014. Testet används mest av hälsovårdare, men också andra yrkesgrupper har börjat använda sig allt mer av det.

Tiivistelmä: Tämä opinnäytetyö on tilaustyö Vantaan kaupungilta ja osa VATA-hanketta. Työ tutkii alkoholin käytön riskejä käsittelevää lomakkeen AUDIT:n käyttöä ja pisteiden jakautumista Vantaan kaupungin avohoidossa vuosina 2012 ja 2014. Menetelmänä on käytetty kvantitatiivista deskriptiivistä tutkimusta sekä pitkittäistä lähestymistapaa. Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta keskeisestä käsitteestä jotka muodostavat AUDIT-testin perusajatuksen: kunnioittava kohtaaminen, alkoholin käytön puheeksiottaminen sekä neuvonta. Tutkimustieto on kerätty kansallisesta avoihoidon rekisteristä Avo-hilmosta fokuksena Vantaan avoihoito-palvelut. Käytettävissä olleesta tutkimustiedosta on muodostettu seuraavat kysymykset: 1. Miten ikäjakauma ja pisteiden keskiarvot ovat kehittyneet kolmessa eri ikäryhmässä? 2. Miten testin käyttö ja keskiarvot ovat kehittyneet sukupuolten välillä? 3. Testin käytön laajuus eri toimielimissä, esim. kouluterveydenhuolto, neuvola jne. ilmeneekö merkittäviä muutoksia? 4. Testin käytön laajuus eri ammattiryhmissä? Tulokset osoittavat että testiä tehdään enimmäkseen työikäisten aikuisten toimesta. Pistekeskiarvoissa vanhusten pistemäärä on nousussa, nuorten ja aikuisten laskusuunnassa. Valtaosa tehdyistä testeistä on naisten tekemiä, ja naisten osuus nousi ¾ tehdyistä testeistä vuonna 2014. Naisten pistekeskiarvot ovat kuitenkin pysyneet miehiä alempana. Testiä käytettiin eniten avo-sairaanhoidossa sekä kouluterveydenhuollossa ja neuvoloissa. Merkittävä nousu on kuitenkin tapahtunut avosairaanhoidossa jossa määrä tehtyjä testejä on kaksinkertaistunut vuodesta 2012. Ammattiryhmistä testiä käytti eniten terveydenhoitajat mutta myös muut ammattiryhmät ovat lisänneet AUDIT-testin käyttöä.

Abstract: This thesis is a commissioned work for the city of Vantaa and is a part of the VATA project. This thesis is researching a questionnaire on harms induced by alcohol called AUDIT in Vantaa city opencare between year 2012 and 2014. As a method a quantitative descriptive study with a longitudial design has been chosen. The theoretical framework consists of three central concepts that build up the central idea of the AUDIT-test. The research data is gathered from the national open-care registry Avo-HILMO focused on the city of Vantaa outpatient services. The available research data enabled the following questions: 1. How has the test usage and average points developed in three different age-groups? 2. How has the test usage and average points developed between sexes? 3. The extent of the test's use in various institutions, such as school health services, maternity clinic etc. Are there significant changes? 4. The extent of the tests use in different professional groups? The results show that the test is mostly made by adults in working age. The average points in the age groups shows a declining except for the elderly whose average points has risen. The majority of the tests are made by women and the number has risen and accounted for ¾ of completed tests in 2014. The men have however higher average points. The test is most often done in maternity counseling, school and open-health services. The amount of tests done in open health care has doubled between 2012 and 2014. The test is mostly used by public health nurses, but the amount of other professions performing the test has also slightly increased.