Sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjun toimivuuden arviointi asiakasnäkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjun osat sairaalasta kotiutumiseen ja jatkohoito sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa ja arvioida sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjun toimivuutta asiakasnäkökulmasta. Tutkimuksessa sairaalahoidon arviointi oli rajattu käsittelemään potilaiden Tampereen Hatanpään sairaalassa saatua hoitoa.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja kohderyhmänä oli Hatanpään sairaalan osasto B5:ltä 2-6 kuukautta sitten kotiutuneet sepelvaltimotautipotilaat. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi suljettuja, monivalinta sekä avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin SPSS- tilastointiohjelman avulla sekä avoimet kysymykset laadullisella sisällönanalyysillä.

Tulosten mukaan potilaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja kokivat sairaalasta kotiuttamisen turvallisena. Hoitohenkilökunnan asenteella ja ohjauksella oli suuri merkitys kokemukseen sairaalahoidon onnistumisesta. Myös sydänhoitajan tapaaminen osastojakson aikana oli yhteydessä vastaajien kokemukseen riittävästä ja oikea-aikaisesta ohjauksesta. Kotiutuksen turvallisuuteen oli yhteydessä selkeä kotiutustilanne ja kotiutuspaperit sekä potilaan mielipiteen kuunteleminen. Riittävän selkeät ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti koettiin tärkeäksi ja eniten puutteita oli jatkokontrollien tiedonsaannissa kotiutustilanteessa. Jatkokontrolleja jäi puuttumaan tai ne koet-tiin riittämättömiksi. Omalääkärin tavoittaminen ja lääkäreiden vaihtuminen koettiin huonoksi, mutta sen sijaan kotiin järjestetyt hoitajakäynnit koettiin hyvänä.

Tulosten perusteella kehitettäviksi osa-alueiksi nousivat osaston oman sydänhoitajan vastaanoton lisääminen, ohjauksen yhtenäistäminen, kotiutuksen valmistelu varhaisessa vaiheessa ja jatkokontrollien ohjaus kotiutustilanteessa. Jatkokontrolliprosessia tulisi selkiyttää, perusterveydenhuollon vastaanottoja lisätä tukea tarvitseville ja ohjata potilaita enemmän kolmannen sektorin piiriin.

The purpose was to describe a critical path of patients with coronary heart diseases from the hospital to patient discharge and follow- up care. The aim of this thesis was to receive information and evaluate functionality of the critical path of patients with coronary heart diseases from a client’s point of view. A hospital care was defined to consist of a patient care in Tampere Hatanpää hospital.

The approach of the study was quantitative and focus group was patients who were discharged from the ward 2 -6 months earlier. The data were collected with a questionnaire that consisted both closed and open questions and multiple choices. Data were analysed with SPSS- statistics program and open questions with qualitative content analysis.

The results showed that patients were mainly contented with care and experienced a discharge secured. The staff’s attitude and guidance had a great significance how patients experienced the hospital care. Meeting a cardiac nurse during hospital care was interrelated with the experience of sufficient and timely guidance. A discharge situation, discharge papers and concentration on a patient’s opinion were interrelated with safety of hospital discharge. Explicit directions both orally and written were experienced as essential and the most lack of an information was concerned about follow- up care. Follow- up controls were missing or they were deficient. Availability and turnover of personal doctors were experienced poor but home care was experienced effective instead.

Based on the results increasing the number of appointments with the cardiac nurse, integrating guidance, early discharge preparations and guidance of follow- up care were offered as development suggestions. An follow- up care process should be more clear and increase health care centers’ admittances. Patients should be guided more the third sector of health care.