Kirjallisuuskatsaus työhön paluun tukemisesta sairausloman jälkeen
Vahvaselkä, Jasmin (2015)
Vahvaselkä, Jasmin
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319201
Tiivistelmä
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, miten sairauslomalta työhön palaavaa työntekijää voidaan tukea. Kuinka työntekijä itse, esimies sekä työterveyshuolto voivat osallistua työhön paluun tukemiseen? Samalla pyrittiin saamaan käsitys siitä, mitä prosessi onnistuakseen edellyttää.
Työkyky-talo (TTL 2014) kuvaa keskeisten osapuolten, työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon, roolia yksilön työkyvyn osa-alueilla. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka helposti perustukset voivat aivan yllättäenkin pettää. Aihe on ajankohtainen. Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat suurimman osan työikäisen väestön sairauspoissaoloista. On myös tutkittu, että kaikkien sairaus-poissaolojen vuoksi työnantaja menettää vuositasolla 5-15 työpäivää yhtä työntekijää kohden, unohtamatta poissaoloista koituvia kustannuksia ja menetyksiä työntekijälle, työpaikalle sekä yhteiskunnalle.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta, joista yksi on kansainvälinen. Kaikki artikkelit on julkaistu tieteellisissä lehdissä. Työskentelyssä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella sairauslomalta työhön paluun tukemisessa tarvitaan erityisesti työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon toimivaa yhteistyötä. Työntekijän vastuuna on tunnistaa motivaationsa ulottuvuudet sekä huolehtia omien voimavarojen riittävyydestä työhön palatessaan. Esimiehen tehtäviä on pyrkiä mahdollistamaan työjärjestelyt, hyödyntää varhaisen tuen malleja sekä oman mallinsa avulla kannustaa työyhteisöä osallistumaan prosessiin. Työterveyshuollolla näyttää olevan päävastuu prosessin organisoimisessa, johon sisältyvät tuki ja tiedotus työpaikoille, työkykyjen seuranta sekä ennaltaehkäisyn näkökulma. Lisäksi tulokset osoittavat, että osasairausvapaa on vaikuttavuutensa ja eri ammattikunnille soveltuvuutensa vuoksi merkittävässä roolissa pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukemisessa.
Jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi tarkastella tietyn osapuolen näkökulmasta: työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon. Lisäksi kansainvälisempi otanta toisi lisäinformaatiota, mitä tukitoimenpiteitä muilla mailla on työhön paluuseen käytössä.
Työkyky-talo (TTL 2014) kuvaa keskeisten osapuolten, työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon, roolia yksilön työkyvyn osa-alueilla. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka helposti perustukset voivat aivan yllättäenkin pettää. Aihe on ajankohtainen. Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat suurimman osan työikäisen väestön sairauspoissaoloista. On myös tutkittu, että kaikkien sairaus-poissaolojen vuoksi työnantaja menettää vuositasolla 5-15 työpäivää yhtä työntekijää kohden, unohtamatta poissaoloista koituvia kustannuksia ja menetyksiä työntekijälle, työpaikalle sekä yhteiskunnalle.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta, joista yksi on kansainvälinen. Kaikki artikkelit on julkaistu tieteellisissä lehdissä. Työskentelyssä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella sairauslomalta työhön paluun tukemisessa tarvitaan erityisesti työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon toimivaa yhteistyötä. Työntekijän vastuuna on tunnistaa motivaationsa ulottuvuudet sekä huolehtia omien voimavarojen riittävyydestä työhön palatessaan. Esimiehen tehtäviä on pyrkiä mahdollistamaan työjärjestelyt, hyödyntää varhaisen tuen malleja sekä oman mallinsa avulla kannustaa työyhteisöä osallistumaan prosessiin. Työterveyshuollolla näyttää olevan päävastuu prosessin organisoimisessa, johon sisältyvät tuki ja tiedotus työpaikoille, työkykyjen seuranta sekä ennaltaehkäisyn näkökulma. Lisäksi tulokset osoittavat, että osasairausvapaa on vaikuttavuutensa ja eri ammattikunnille soveltuvuutensa vuoksi merkittävässä roolissa pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukemisessa.
Jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi tarkastella tietyn osapuolen näkökulmasta: työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon. Lisäksi kansainvälisempi otanta toisi lisäinformaatiota, mitä tukitoimenpiteitä muilla mailla on työhön paluuseen käytössä.