Kirjallisuuskatsaus työhön paluun tukemisesta sairausloman jälkeen

Abstract

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, miten sairauslomalta työhön palaavaa työntekijää voidaan tukea. Kuinka työntekijä itse, esimies sekä työterveyshuolto voivat osallistua työhön paluun tukemiseen? Samalla pyrittiin saamaan käsitys siitä, mitä prosessi onnistuakseen edellyttää.

Työkyky-talo (TTL 2014) kuvaa keskeisten osapuolten, työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon, roolia yksilön työkyvyn osa-alueilla. Miten kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kuinka helposti perustukset voivat aivan yllättäenkin pettää. Aihe on ajankohtainen. Tutkimusten mukaan tuki- ja liikuntaelinoireet aiheuttavat suurimman osan työikäisen väestön sairauspoissaoloista. On myös tutkittu, että kaikkien sairaus-poissaolojen vuoksi työnantaja menettää vuositasolla 5-15 työpäivää yhtä työntekijää kohden, unohtamatta poissaoloista koituvia kustannuksia ja menetyksiä työntekijälle, työpaikalle sekä yhteiskunnalle.

Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta, joista yksi on kansainvälinen. Kaikki artikkelit on julkaistu tieteellisissä lehdissä. Työskentelyssä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineistot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tulosten perusteella sairauslomalta työhön paluun tukemisessa tarvitaan erityisesti työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon toimivaa yhteistyötä. Työntekijän vastuuna on tunnistaa motivaationsa ulottuvuudet sekä huolehtia omien voimavarojen riittävyydestä työhön palatessaan. Esimiehen tehtäviä on pyrkiä mahdollistamaan työjärjestelyt, hyödyntää varhaisen tuen malleja sekä oman mallinsa avulla kannustaa työyhteisöä osallistumaan prosessiin. Työterveyshuollolla näyttää olevan päävastuu prosessin organisoimisessa, johon sisältyvät tuki ja tiedotus työpaikoille, työkykyjen seuranta sekä ennaltaehkäisyn näkökulma. Lisäksi tulokset osoittavat, että osasairausvapaa on vaikuttavuutensa ja eri ammattikunnille soveltuvuutensa vuoksi merkittävässä roolissa pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukemisessa.

Jatkossa aihetta voisi tutkia laajemmalla otannalla. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta voisi tarkastella tietyn osapuolen näkökulmasta: työntekijän, esimiehen tai työterveyshuollon. Lisäksi kansainvälisempi otanta toisi lisäinformaatiota, mitä tukitoimenpiteitä muilla mailla on työhön paluuseen käytössä.

How to support return to work after sick leave: a literature review

This literature reviews function was to describe how to support an employee who returns to work after sick leave. How to ensure that the employee in person, manager or occupational health care could be involved in supporting the return to work? At the same time I tried to understand what the requirements for a successful process are.

Ability to work-house (TTL 2014) describes the key parties (employee, manager and occupational health care) and their role for sustaining an individual’s ability to work. How everything is interconnected and how easily foundations can just suddenly collapse. The theme is topical. According to research most of sick leaves of the working age people are caused by symptoms of musculoskeletal disorders. Also, it has been studied that an employer loses 5-15 workdays per one employee on sick leaves each year. Not forgetting the costs and losses for employee, workplace and society caused by absence.

The material of literature review consists of ten scientific researches, one of them is international. All of the articles have been published in scientific magazines. The literature review is descriptive and the material is analyzed with the help of subject analysis.

Based on the results, a successful support for return to work requires functional cooperation especially between employee, manager and occupational health care. Each employee has responsibility to recognize the dimensions of her/his own motivation and to see to it that she/he has sufficient resources when she/he comes back to work. The manager needs to try to make work arrangements possible, exploit early support-models and act as an example to encourage work community to take part in the process. It seems like occupational health care has the main liability to organize the process. That includes supporting and informing on the workplace, ability to work follow-ups and the prevention aspect. The results also prove that partial sickness leaves have a significant role in the supporting of return to work, because it is effective and suitable for different professions.

In the future this theme could be inspected by using a more extensive sample. Further study could be conducted by covering this theme as for a specified perspective, for example that of the employee, the manager or the occupational health care. A more international sample might also give additional infor-mation of what kind of actions other countries use to support return to work.