Maahanmuuttajaväestön kotoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät : kirjallisuuskatsaus
Vistbacka, Annika (2015)
Vistbacka, Annika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319187
Tiivistelmä
Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt ja maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet viimeisien vuosien aikana. Kehityksen ennustetaan jatkuvan samankaltaisena. Suomesta on tullut maahanmuuttomaa ja osa liikkuvaa maailmaa. Tämä on lisännyt kotoutumista ja tarvetta aktiivisille kotouttamistoimille.
Työn tarkoitus on kuvata täysi-ikäisen maahanmuuttajaväestön kotoutumista ja kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoite on hyödyntää saatua tietoa palveluja kehitettäessä.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Työssä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonhaut tehtiin ProQuest – tietokannasta. Lisäksi aineistoa haettiin aiheen kannalta keskeisimpien suomalaisten ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Maahanmuuttoviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Aineiston muodostivat suomen- ja englanninkieliset julkaisut (n = 14). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja luokiteltiin tutkimuskysymyksittäin.
Tulosten mukaan kotoutumisesta löytyi tietoa sen määritelmästä, mittaamisesta, piirteistä sekä kotoutumisen merkityksestä. Maahanmuuttajaväestön kotoutumiseen vaikuttivat lähtömaan piirteet, maahanmuuttajaväestön piirteet, vastaanottavan maan piirteet, asenneilmapiiri ja syrjintä sekä kotouttamistoimet.
Kotouttamispalveluiden tulee olla yksilöllisesti kohdennettuja. Kotoutumista edistävät palvelut tulee nähdä osana peruspalveluja Maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön kohtaamisille ja vuorovaikutukselle tulisi aktiivisesti luoda lisää mahdollisuuksia. Kotoutuminen tulee nähdä osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Kotoutumisen näkökulma tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Jatkossa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tulisi tutkia toisen polven maahanmuuttajien näkökulmasta.
Työn tarkoitus on kuvata täysi-ikäisen maahanmuuttajaväestön kotoutumista ja kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoite on hyödyntää saatua tietoa palveluja kehitettäessä.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Työssä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tiedonhaut tehtiin ProQuest – tietokannasta. Lisäksi aineistoa haettiin aiheen kannalta keskeisimpien suomalaisten ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Maahanmuuttoviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Aineiston muodostivat suomen- ja englanninkieliset julkaisut (n = 14). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla ja luokiteltiin tutkimuskysymyksittäin.
Tulosten mukaan kotoutumisesta löytyi tietoa sen määritelmästä, mittaamisesta, piirteistä sekä kotoutumisen merkityksestä. Maahanmuuttajaväestön kotoutumiseen vaikuttivat lähtömaan piirteet, maahanmuuttajaväestön piirteet, vastaanottavan maan piirteet, asenneilmapiiri ja syrjintä sekä kotouttamistoimet.
Kotouttamispalveluiden tulee olla yksilöllisesti kohdennettuja. Kotoutumista edistävät palvelut tulee nähdä osana peruspalveluja Maahanmuuttajaväestön ja kantaväestön kohtaamisille ja vuorovaikutukselle tulisi aktiivisesti luoda lisää mahdollisuuksia. Kotoutuminen tulee nähdä osana kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Kotoutumisen näkökulma tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Jatkossa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tulisi tutkia toisen polven maahanmuuttajien näkökulmasta.