Erityislasten omaishoitajien hyvinvointi
Korpikoski, Pilvi; Harju, Jenni (2015)
Korpikoski, Pilvi
Harju, Jenni
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218859
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää ja kuvata erityislasten omaishoitajien hyvinvointia Kokkolanseudun alueella. Yhteistyöhenkilönämme toimi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa Kokkolan omaishoitajat- ja läheiset ry:lle erityislasten omaishoitajien hyvinvoinnista, jotta he voisivat hyödyntää tuloksia erityislasten omaishoitajien hyvinvoinnin lisäämiseksi liittyen Petu-perheiden tukena projektiin. Tutkimusongelmamme hakivat vastauksia siihen, millaiseksi erityislasten omaishoitajat kokevat hyvinvointinsa ja mitkä tekijät edistävät ja estävät erityislasten omaishoitajien hyvinvointia.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusotettta. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita saatiin takaisin täytettynä 13 kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Saadut tulokset kuvailimme sanallisesti autenttisia lainauksia tukena käyttäen.
Tulosten mukaaan omaishoitajien tämänhetkisessä hyvinvoinnissa koettiin olevan puutteita kokonaisvaltaisesti kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa. Suurimmassa osassa vastauksia koettiin omaishoitajuus raskaaksi ja aikaa vieväksi. Ajanpuutteen takia monet muut osa-alueet elämässä kärsivät ja joutuivat vähemmälle huolenpidolle. Lapsen vamman laatukin vaikutti siihen, kuinka raskaaksi omaishoitajuus koettiin. Jos lapsi tarvitsi paljon hoitamista ja läsnäoloa kaiken aikaa, koettiin se raskaaksi. Tulosten mukaan tuella oli erityisen suuri merkitys omaishoitajille. Varsinkin vertaistuki on merkittävä voimavara monelle. Tulosten mukaan omaishoitajat haluaisivat enemmän tukea lapsensa hoidossa. Moni toivoi varsinkin iltaisin apua lasten hoitoon. Vastauksista kävi ilmi, että iltaisin lastenhoitoapua on vaikea saada. Omaishoitajat toivoivat myös enemmän koulutusta ja tietoa erityislapsen tarpeista ja vammasta. Omaishoitajien oli vaikea jättää lasta hoitoon hoitajan kanssa, johon ei luoteta.
Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusotettta. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita saatiin takaisin täytettynä 13 kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Saadut tulokset kuvailimme sanallisesti autenttisia lainauksia tukena käyttäen.
Tulosten mukaaan omaishoitajien tämänhetkisessä hyvinvoinnissa koettiin olevan puutteita kokonaisvaltaisesti kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa. Suurimmassa osassa vastauksia koettiin omaishoitajuus raskaaksi ja aikaa vieväksi. Ajanpuutteen takia monet muut osa-alueet elämässä kärsivät ja joutuivat vähemmälle huolenpidolle. Lapsen vamman laatukin vaikutti siihen, kuinka raskaaksi omaishoitajuus koettiin. Jos lapsi tarvitsi paljon hoitamista ja läsnäoloa kaiken aikaa, koettiin se raskaaksi. Tulosten mukaan tuella oli erityisen suuri merkitys omaishoitajille. Varsinkin vertaistuki on merkittävä voimavara monelle. Tulosten mukaan omaishoitajat haluaisivat enemmän tukea lapsensa hoidossa. Moni toivoi varsinkin iltaisin apua lasten hoitoon. Vastauksista kävi ilmi, että iltaisin lastenhoitoapua on vaikea saada. Omaishoitajat toivoivat myös enemmän koulutusta ja tietoa erityislapsen tarpeista ja vammasta. Omaishoitajien oli vaikea jättää lasta hoitoon hoitajan kanssa, johon ei luoteta.