7-12-vuotiaiden lasten leikkauspelot ja hoitotyön keinot niiden hallitsemiseen
Harju, Suvi; Heikkilä, Sara (2015)
Harju, Suvi
Heikkilä, Sara
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118704
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia 7–12-vuotiaiden lasten leikkauspeloista sekä hoitotyön keinoja auttaa lasta näiden pelkojen hallitsemisessa. Opinnäytetyössä selvitettiin hoitajien kuvaamana 7–12-vuotiaiden lasten leikkauspelkoja, miten lapset ilmentävät niitä, millaisilla hoitotyönkeinoilla hoitaja voi auttaa lasta hallitsemaan pelkojansa ja sitä miten leikkauspelkojen huomioimista voitaisiin kehittää hoitotyössä. Tavoitteena oli saada tietoa 7–12-vuotiaiden lasten leikkauspeloista sekä hoitotyön keinoista niiden hallitsemiseen. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa hoitotyön ammattilaisten käyttöön, koulutuskäyttöön sekä tekijöiden oman osaamisen kehittämiseen. Aineistonkeruumenetelmänä oli laadullinen lomakehaastattelu. Haastatteluun vastasi 31 hoitajaa kahdelta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osastolta. Tulosten analysoimisessa käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä.
Tuloksissa jokaisesta kysymyksestä saatiin muodostettua erilaisia luokkia. Leikkauspeloista nousivat esille esimerkiksi anestesiaan ja eroahdistukseen sekä vääriin mielikuviin liittyvät pelot. Leikkauspelkojen tunnistamiseen liittyivät esimerkiksi normaalista poikkeava käytös ja puhumisen tarve. Hoitotyön keinoja auttaa lasta leikkauspelkojensa hallinnassa olivat muun muassa hoitajan läsnäolo sekä ohjaus ja tiedonanto. Samoja keinoja käytettiin myös pelkäävän lapsen vanhempien tukemiseen. 7–12-vuotiaiden lasten pelkoja voisi hoitajien mukaan ennaltaehkäistä muun muassa lapsen huolellisella valmistelulla. Pelkojen hallinnassa auttamisessa sekä estivät että edistivät esimerkiksi hoitajasta ja organisaatiosta johtuvat tekijät. Kehittämisideoita hoitajat keksivät muun muassa hoitoympäristöön liittyen.
Hoitajat toivat vastauksissaan usein samoja asioita esille, kuten kipuun ja anestesiaan liittyvät pelot sekä kiireen vaikutuksen lapsen leikkauspelkojen hallinnassa auttamiseen. Opinnäytetyöstä nousi kehittämisideoita pelkäävän lapsen vanhempien huomioinnille. Toiseksi kehittämisideaksi nousi videoiden tai oppaiden tekeminen leikkauksista ja sairaalan tapahtumista osastojen nettisivuille. Tällöin lapset ja perheet voisivat valmistautua leikkaukseen niiden avulla hyvissä ajoin jo kotona.
Tuloksissa jokaisesta kysymyksestä saatiin muodostettua erilaisia luokkia. Leikkauspeloista nousivat esille esimerkiksi anestesiaan ja eroahdistukseen sekä vääriin mielikuviin liittyvät pelot. Leikkauspelkojen tunnistamiseen liittyivät esimerkiksi normaalista poikkeava käytös ja puhumisen tarve. Hoitotyön keinoja auttaa lasta leikkauspelkojensa hallinnassa olivat muun muassa hoitajan läsnäolo sekä ohjaus ja tiedonanto. Samoja keinoja käytettiin myös pelkäävän lapsen vanhempien tukemiseen. 7–12-vuotiaiden lasten pelkoja voisi hoitajien mukaan ennaltaehkäistä muun muassa lapsen huolellisella valmistelulla. Pelkojen hallinnassa auttamisessa sekä estivät että edistivät esimerkiksi hoitajasta ja organisaatiosta johtuvat tekijät. Kehittämisideoita hoitajat keksivät muun muassa hoitoympäristöön liittyen.
Hoitajat toivat vastauksissaan usein samoja asioita esille, kuten kipuun ja anestesiaan liittyvät pelot sekä kiireen vaikutuksen lapsen leikkauspelkojen hallinnassa auttamiseen. Opinnäytetyöstä nousi kehittämisideoita pelkäävän lapsen vanhempien huomioinnille. Toiseksi kehittämisideaksi nousi videoiden tai oppaiden tekeminen leikkauksista ja sairaalan tapahtumista osastojen nettisivuille. Tällöin lapset ja perheet voisivat valmistautua leikkaukseen niiden avulla hyvissä ajoin jo kotona.