Business Unit Strategy Communication : Case: Evaluating and developing strategy communication in case organization
Pimiä, Laura (2015)
Pimiä, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618018
Tiivistelmä
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö käsittelee sisäistä strategiaviestintää tulosyksikön näkökulmasta soveltaen strategia- ja viestintäteoriaa käytäntöön kohdeorganisaation strategiaviestintää arvioitaessa ja kehitettäessä. Tavoitteena on hyödyntää viestintää strategian toteuttamisen tehostamiseen.
Työn teoria osiossa esitellään strategiaa ja viestintää teorian pohjalta: Strategia käsitteenä on laaja ja sen tiivistäminen lyhyesti ja kattavasti on haastavaa, mutta pääpiirteissään strategia sisältää yrityksen pitkäntähtäimen tavoitteet ja keinovalikoiman kilpailussa menestymiseen. Strategia kattaa yrityksen resurssien, mukaan lukien investointien, osaamisen ja henkilöstön, hyödyntämisen kilpailussa. Strategia-terminä kattaa alleen niin strategisten suunnitelmien tekemisen eli strategiaprosessit, strategiset suunnitelmat itsessään sekä strategian toteuttamisen. Strategialla on suuri merkitys myös yrityksen identiteettiin.
Viestintä on yksinkertaisuudessaan sanominen lähettämistä ja vastaanottamista. Viestintä on edellytys kaikelle toiminnalle organisaatioissa. Viestintää on käsitelty tässä työssä vain sisäisen työyhteisö viestinnän näkökulmasta ja painopiste oli viestinnän arvioinnissa ja kehittämisessä tulosyksikön strategiaviestinnän näkökulmasta. Suuressa roolissa on ollut ymmärtää konsernin strategiaviestinnän ja tulosyksikön strategiaviestinnän merkitykset ja roolit kohdeorganisaatiossa painopisteen ollessa erityisesti viestinnän käytännön toteutuksessa ja strategian toteutuksen tukena. Viestinnän kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat olleet viestinnän arvioinnin ja mittaamisen työkalut sekä viestinnän suunnittelun työkalut muun muassa kohderyhmäanalyysit.
Opinnäytetyön empiria osuus koostuu viestinnän käytäntöjen arvioinnista ja kehittämisestä kohdeorganisaatiossa. Selvitys on tehty pääosin haastatteluiden avulla ja tavoitteena oli samalla kehittää organisaation strategiaviestintää. Haastatteluilla on selvitetty nykyisiä strategia viestintäkäytäntöjä ja prosesseja, esimiesten käsityksiä strategiaviestinnän toimivuudesta ja heidän roolistaan strategiaviestinnässä sekä mahdollisia osa-alueita parantaa strategiaviestintää. Tutkija työskenteli kohdeorganisaatiossa aikana ja on osallistunut aktiivisesti viestinnän kehittämiseen.
Selvityksen tuloksena ymmärrys strategiaviestinnästä käytännöntasolla ja esimiesten roolista strategiviestinnästä tulosyksikön näkökulmasta on lisääntynyt. Sisäisen viestinnän laadun mittaamisesta ja viestinnän kehittämisen keinoista on siirretty teorioista käytännön tasolle kohdeorganisaatiossa ja viestinnän hyödyntämisen monimuotoisuus on ymmärretty.
Työn teoria osiossa esitellään strategiaa ja viestintää teorian pohjalta: Strategia käsitteenä on laaja ja sen tiivistäminen lyhyesti ja kattavasti on haastavaa, mutta pääpiirteissään strategia sisältää yrityksen pitkäntähtäimen tavoitteet ja keinovalikoiman kilpailussa menestymiseen. Strategia kattaa yrityksen resurssien, mukaan lukien investointien, osaamisen ja henkilöstön, hyödyntämisen kilpailussa. Strategia-terminä kattaa alleen niin strategisten suunnitelmien tekemisen eli strategiaprosessit, strategiset suunnitelmat itsessään sekä strategian toteuttamisen. Strategialla on suuri merkitys myös yrityksen identiteettiin.
Viestintä on yksinkertaisuudessaan sanominen lähettämistä ja vastaanottamista. Viestintä on edellytys kaikelle toiminnalle organisaatioissa. Viestintää on käsitelty tässä työssä vain sisäisen työyhteisö viestinnän näkökulmasta ja painopiste oli viestinnän arvioinnissa ja kehittämisessä tulosyksikön strategiaviestinnän näkökulmasta. Suuressa roolissa on ollut ymmärtää konsernin strategiaviestinnän ja tulosyksikön strategiaviestinnän merkitykset ja roolit kohdeorganisaatiossa painopisteen ollessa erityisesti viestinnän käytännön toteutuksessa ja strategian toteutuksen tukena. Viestinnän kehittämisessä keskeisessä roolissa ovat olleet viestinnän arvioinnin ja mittaamisen työkalut sekä viestinnän suunnittelun työkalut muun muassa kohderyhmäanalyysit.
Opinnäytetyön empiria osuus koostuu viestinnän käytäntöjen arvioinnista ja kehittämisestä kohdeorganisaatiossa. Selvitys on tehty pääosin haastatteluiden avulla ja tavoitteena oli samalla kehittää organisaation strategiaviestintää. Haastatteluilla on selvitetty nykyisiä strategia viestintäkäytäntöjä ja prosesseja, esimiesten käsityksiä strategiaviestinnän toimivuudesta ja heidän roolistaan strategiaviestinnässä sekä mahdollisia osa-alueita parantaa strategiaviestintää. Tutkija työskenteli kohdeorganisaatiossa aikana ja on osallistunut aktiivisesti viestinnän kehittämiseen.
Selvityksen tuloksena ymmärrys strategiaviestinnästä käytännöntasolla ja esimiesten roolista strategiviestinnästä tulosyksikön näkökulmasta on lisääntynyt. Sisäisen viestinnän laadun mittaamisesta ja viestinnän kehittämisen keinoista on siirretty teorioista käytännön tasolle kohdeorganisaatiossa ja viestinnän hyödyntämisen monimuotoisuus on ymmärretty.