Kirjastot ja työväestö 1840-1920

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan työväestön kirjastojen käyttöä vuosina 1840–1920. Aloitusvuodeksi on valittu 1840 sillä perusteella, että 1840- ja 50- luvut olivat voimakasta kirjastojen perustamisen aikaa ja vuonna 1846 Juho Pynninen perusti Viipuriin ensimmäisen suomenkielistä kirjallisuutta rahvaalle tarjoavan lainakirjaston. Päätösvuodeksi on valittu 1920, jolloin ajanjaksoon mahtuu mukaan kansalaissota vuonna 1918. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työväestön mahdollisuuksia itsenäiseen tiedonhankintaan kirjastoja hyödyntäen. Työväestön näkökulmasta tärkeänä osana kirjastohistoriaan kuuluvat myös työväenkirjastot, joiden voimakkainta kasvun aikaa olivat vuodet 1906–1910. Sosialistisen työväenpuolueen perustaminen 1899, kunnes se pian muuttui 1903 Forssan kokouksessa Sosialidemokraattiseksi puolueeksi Suomessa, sysäsivät liikkeelle kasvavan tarpeen työväenkirjastoille. Kansankirjastojen valikoima sisälsi yleensä uskonnollis-taloudellista ja käytännöllistä kirjallisuutta, jonka ainoastaan katsottiin olevan rahvaalle soveliasta.

Kansankirjastojen kehitykseen liittyy olennaisesti kielikysymys, jonka ratkaisu suomenkielen hyväksi edesauttoi koko kirjastoliikettä. Suomenkielen arvostus ja kohoaminen ruotsinkielen rinnalle tasavertaiseksi virkakieleksi oli myös tärkeä suomalaisen identiteetin muovaaja. Suomenkielinen kirjallisuus oli edellytys koko kansansivistykselle. Toinen edellytys oli lukutaito, jonka turvaamiseksi maahan perustettiin kansakoululaitos.

Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen historia-tutkimus. Se etsii selitystä tutkimusongelmiin kausaalisten eli syy- seuraussuhteiden muodossa. Aineistona on käytetty yleistä historiaa, yleisten kirjastojen historiaa sekä työväenkirjastojen ja sivistysseurojen historiaa käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuksen toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulu.

The purpose of this qualitative history thesis is to study how working class people used libraries in 1840–1920. Year 1840 is chosen on the basis that libraries were founded on large quantities in 1840s and 1850s. First library that offered literature in Finnish to working class was founded by Juho Pynninen in 1846. Year 1920 is chosen so that Finnish civil war could be included in the thesis. Research goal is to find what independent opportunities working class had, when they searched information with the help of libraries. Working class libraries were important to working class people and the quantity of working class libraries grew strongest between years 1906–1910. The foundings of Socialist workers party in 1899 and Socialist democracy party in Finland 1903 increased the demand of working class libraries even more. Common libraries had mainly literature about religion, household and other practical subjects which only was seen suitable to commoners.

The language question is essential to the history of common libraries and the decision to choose Finnish helped whole library movement. Finnish language rose to the equal status as Swedish, which molded Finnish identity strongly. Finnish literature was condition to the peoples sophistication. Second condition was the reading skill of common man, which lead to the founding of Finnish school system. Working class libraries were option to common libraries because they compete against censorship and were usually established by workers.

Reseach is based on literature containing history of Finland, history of Finnish common libraries and history of Finnish working class libraries.