Selvitys Moision koulun yhteisöllisen oppilashuollon toiminnasta

Abstract

Salon kaupungin Moision yläkoulun oppilashuolto on pitkään toiminut työryhmä. Olen toiminut yhteisöllisessä oppilashuoltotyöryhmässä opiskelijajäsenenä lähes koko lukuvuoden 2014–2015 ajan kahden eri työharjoittelun kautta. Aluksi olin työharjoittelussa Pois syrjästä -hankkeessa syksyllä 2014 ja sen jälkeen Moision koulussa keväällä 2015. Toiminnassa mukanaolon myötä heräsi kiinnostukseni oppilashuoltotyötä kohtaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yhteisöllisen oppilashuollon toimintakulttuuria, joka sisältää toiminnan perustehtävän, toimintaan vaikuttavat tekijät, toimintatavat ja toiminnan itsearvioinnin, sekä arvot ja eettisyyden. Lisäksi selvityksen alla oli 1.8.2014 voimaantullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sen vaikutukset oppilashuoltotyöhön.

Työ oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin kevään 2015 aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin seitsemää yhteisöllisen oppilashuoltotyöryhmän jäsentä. Huomioin haastattelussa työryhmän moniammatillisuuden haastattelemalla eri ammattiryhmiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yhteisöllisellä oppilashuoltotyöryhmän jäsenillä on osaamista ja taitoja toteuttaa oppilashuoltotyötä, mikäli heille annetaan siihen riittävästi työaikaa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja sen tulkinta ovat aiheuttaneet ristiriitaisia näkemyksiä siitä, miten erityisesti tietoa voidaan jakaa. Lisäksi oppilashuoltotyön koordinointi ja johtaminen heijastuvat oppilashuoltotyöhön, koska puuttui selkeä käsitys lain edellyttämistä toimintatavoista. Työryhmä toivoi saavansa asianmukaista koulutusta ja ohjausta lakiin liittyen.

Pupil welfare at the Moisio secondary school in the city of Salo has long served the organization. I have worked in collaborative pupil care as a student member almost the entire academic year 2014–2015. At first I was at practical training in Pois syrjästä -project in the autumn of 2014 and then at the school of Moisio in the spring of 2015. Action involvement sparked my interest in pupil welfare work.

The aim of this study was to investigate the collaborative pupil welfare work culture, which includes the basic function, the operation of the operation affecting factors, policies and operations of self-assessment, as well as values and ethics. In addition, the pupil and student welfare law, which was entered into force on 01.08.2014, and its impact on pupil welfare work was also on study.

The work was qualitative in nature, qualitative research, which was conducted during the spring of 2015. Objective of the study was not development, but the default was to demonstrate the strengths and development activities. The data collection method was theme interview. I interviewed seven collaborative group members of the pupil welfare work. I took note of the working group in an interview for multidisciplinary work, interviewing various professional groups.

The results of the study showed that the group members of the pupil welfare work have the knowledge and skills to implement pupil welfare work if they are given the adequate time to work. The new pupil and student welfare law and its interpretation have led to conflicting views on how particular information can be shared. In addition, the pupil welfare co-ordination and leadership are reflected in pupil welfare work, because no one has a clear idea of necessary law practice. Members of the group hoped to receive appropriate training and guidance to the act and its application.