Hankintasopimusten sopimustenhallinnan kehittäminen Satakunnan hyvinvointialueella
Sveholm, Sanna (2024)
Sveholm, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237206
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli hankintasopimusten sopimustenhallinnan kehittäminen Satakunnan hyvinvointialueella. Tutkimuksessa selvitettiin hyvinvointialueen hankinta- ja logistiikkapalveluiden hankintasopimusten sopimustenhallinnan nykytilannetta ja etsittiin siihen kehittämisehdotuksia. Kohdeorganisaatio on toiminut nykymuodossaan vasta vuoden 2023 alusta, joten toimintaa, järjestelmiä ja yhtenäisiä työtapoja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Opinnäytetyö tehtiin julkisten hankintojen kilpailutuksiin keskittyvälle yksikölle.
Tutkimus rajattiin koskemaan organisaatiossa pienhankintojen, kansallisten hankintojen tai EU-hankintojen hankintamenettelyn kautta tehtyjä hankintasopimuksia. Pienhankintarajan alle jäävät hankinnat, eli tavanomaiset tilaukset ja ostot rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin myös julkisia organisaatioita koskeva valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteita varten, mikä tulee osaltaan huomioida myös sopimustenhallinnassa.
Tutkimuksen lähestymistavoiksi valittiin kvalitatiivinen tapaustutkimus ja empiirinen oikeustutkimus. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen avulla kartoitettiin sopimustenhallinnan kokonaistilannetta kohdeorganisaatiossa ja empiirisen oikeustutkimuksen avulla selvitettiin viranomaisen toimintatapoja kuvailemalla vallitsevaa oikeudellista tilaa, sekä selvitettiin, miten viranomaiset soveltavat julkisten hankintojen hankintasopimusten sopimustenhallintaa ohjaavia normeja käytännössä.
Tutkimuskysymyksiä olivat, millä sopimuksenhallintaa kohdeorganisaatiossa voi parantaa ja mitä sopimustenhallinnassa tulee huomioida, jotta se täyttäisi lainsäädännön asettamat ja muut olennaiset vaatimukset. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, benchmarkingia ja havainnointia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, mitä normeja julkisen hankintayksikön sopimustenhallinnassa tulee huomioida ja tutkimuksen tuloksena syntyi kehit-tämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle sopimustenhallinnan parantamiseksi.
Tutkimus rajattiin koskemaan organisaatiossa pienhankintojen, kansallisten hankintojen tai EU-hankintojen hankintamenettelyn kautta tehtyjä hankintasopimuksia. Pienhankintarajan alle jäävät hankinnat, eli tavanomaiset tilaukset ja ostot rajattiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin myös julkisia organisaatioita koskeva valmiussuunnittelu ja varautuminen poikkeustilanteita varten, mikä tulee osaltaan huomioida myös sopimustenhallinnassa.
Tutkimuksen lähestymistavoiksi valittiin kvalitatiivinen tapaustutkimus ja empiirinen oikeustutkimus. Kvalitatiivisen tapaustutkimuksen avulla kartoitettiin sopimustenhallinnan kokonaistilannetta kohdeorganisaatiossa ja empiirisen oikeustutkimuksen avulla selvitettiin viranomaisen toimintatapoja kuvailemalla vallitsevaa oikeudellista tilaa, sekä selvitettiin, miten viranomaiset soveltavat julkisten hankintojen hankintasopimusten sopimustenhallintaa ohjaavia normeja käytännössä.
Tutkimuskysymyksiä olivat, millä sopimuksenhallintaa kohdeorganisaatiossa voi parantaa ja mitä sopimustenhallinnassa tulee huomioida, jotta se täyttäisi lainsäädännön asettamat ja muut olennaiset vaatimukset. Tutkimusmenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä, benchmarkingia ja havainnointia.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, mitä normeja julkisen hankintayksikön sopimustenhallinnassa tulee huomioida ja tutkimuksen tuloksena syntyi kehit-tämisehdotuksia kohdeorganisaatiolle sopimustenhallinnan parantamiseksi.