Tiedon hyödyntämisen kehittäminen Iceheartsin johtoryhmän päätöksenteossa
Lehto, Anu (2024)
Lehto, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404075891
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404075891
Tiivistelmä
Toimintaympäristön muutokset ja odotukset edellyttävät sosiaali- ja terveysalalla toiminnan tarpeellisuuden ja sen tuomien vaikutusten esille tuomista. Järjestöavustuksilla toimivissa organisaatiossa tämä on viime vuosina korostunut. Avustusmäärärahoja ollaan osin vähentämässä ja osin avustusten myöntämistahoissa on tapahtunut muutoksia sote-uudistusten takia. Järjestöjen tulee pystyä kuvaamaan aiempaa paremmin toimintansa vaikuttavuutta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Suomen Icehearts ry, on ennaltaehkäisevää, pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista lastensuojelutyötä tekevä kansalaisjärjestö. Pääosa toiminnan rahoituksesta tulee kuntien järjestöavustuksina.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Icehearts-organisaation tiedon hyödyntämistä siten, että organisaatiossa kerättävä tieto olisi helpommin johtoryhmän hyödynnettävissä. Työn tarkoituksena on kuvata tiedon hyödyntämistä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategia oli tapaustutkimus. Aineistona käytettiin olemassa olevaa aineostoa, jota analysointiin dokumenttianalyysimenetelmällä hyödyntäen siinä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ainestoa kerättiin myös ryhmähaastatteluina toteutetuissa kehittämispalavereissa. Kehittämismenetelmänä käytettiin kehittämispalaverien lisäksi benchmarkingia.
Teoriaviitekehys painottuu tiedolla johtamiseen, mikä tarkoittaa tiedon järjestelmällistä analysointia ja hyödyntämistä päätöksenteon tueksi. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan voi olla muusta toiminnasta ja johtamisesta erillinen projekti ja vaan sen toteuttamiseen tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi myös sovittuja käytäntöjä ja ihmisiä. Tämän takia teoriaosuudessa käsitellään myös strategista johtamista sekä henkilöstöjohtamista.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että organisaatiossa kerätään hyvää ja arvokasta tietoa, mutta tiedonhallinnan prosessi kaipaa yhteisiä rakenteita ja käytäntöjä. Opinnäytetyö toi esille myös tarpeita tiedonhallinnan prosessin eri vaiheiden, kuten esimerkiksi tiedon analysoinnin, vahvemmalle huomioimiselle. Tutkimuksen avulla kirkastui ajatus siitä, että tiedolla johtamisen tulee lähteä tiedon tarpeesta eikä itse tiedosta. Tutkimuksen tuotoksena kehitettiin tietokehys avustushakemuksissa ja -raporteilla käytettävästä tiedosta, tiedonhallinnan suunnitelma sekä tiedon hyödyntämisen kehittämissuunnitelma.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, Suomen Icehearts ry, on ennaltaehkäisevää, pitkäkestoista ja kokonaisvaltaista lastensuojelutyötä tekevä kansalaisjärjestö. Pääosa toiminnan rahoituksesta tulee kuntien järjestöavustuksina.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Icehearts-organisaation tiedon hyödyntämistä siten, että organisaatiossa kerättävä tieto olisi helpommin johtoryhmän hyödynnettävissä. Työn tarkoituksena on kuvata tiedon hyödyntämistä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusstrategia oli tapaustutkimus. Aineistona käytettiin olemassa olevaa aineostoa, jota analysointiin dokumenttianalyysimenetelmällä hyödyntäen siinä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Ainestoa kerättiin myös ryhmähaastatteluina toteutetuissa kehittämispalavereissa. Kehittämismenetelmänä käytettiin kehittämispalaverien lisäksi benchmarkingia.
Teoriaviitekehys painottuu tiedolla johtamiseen, mikä tarkoittaa tiedon järjestelmällistä analysointia ja hyödyntämistä päätöksenteon tueksi. Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan voi olla muusta toiminnasta ja johtamisesta erillinen projekti ja vaan sen toteuttamiseen tarvitaan teknisten ratkaisujen lisäksi myös sovittuja käytäntöjä ja ihmisiä. Tämän takia teoriaosuudessa käsitellään myös strategista johtamista sekä henkilöstöjohtamista.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että organisaatiossa kerätään hyvää ja arvokasta tietoa, mutta tiedonhallinnan prosessi kaipaa yhteisiä rakenteita ja käytäntöjä. Opinnäytetyö toi esille myös tarpeita tiedonhallinnan prosessin eri vaiheiden, kuten esimerkiksi tiedon analysoinnin, vahvemmalle huomioimiselle. Tutkimuksen avulla kirkastui ajatus siitä, että tiedolla johtamisen tulee lähteä tiedon tarpeesta eikä itse tiedosta. Tutkimuksen tuotoksena kehitettiin tietokehys avustushakemuksissa ja -raporteilla käytettävästä tiedosta, tiedonhallinnan suunnitelma sekä tiedon hyödyntämisen kehittämissuunnitelma.