Taimikon varhaishoitoaktiivisuuden kunnittaiset erot
Tanskanen, Jukka (2024)
Tanskanen, Jukka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275245
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää taimikon varhaishoidon kuntakohtaisia eroja sekä syitä niille. Lisäksi tutkittiin omistusyksiköiden aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Toimeksiantajan aikaisemmassa selvityksessä oli tullut ilmi, että taimikon varhaishoitoaktiivisuudessa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja ja tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä löytämään asiaintilaa selittäviä tekijöitä. Metsäkeskukselta saadun tutkimusaineiston kunnittainen metsävaratieto sisälsi tietoja omistusyksiköiden sekä kiinteistöjen ominaisuuksista, metsänkäyttöilmoituksista sekä taimikon varhaishoidon toteutusilmoituksista. Tutkimusaineistoa täydennettiin Tilastokeskuksen kunnittaisilla tiedoilla. Tutkimus rajautui yksityishenkilöiden omistamiin metsiin sekä kemera-tuettuun varhaishoitoon.
Tutkimuksessa käytettiin useita tilastollisen analyysin menetelmiä. Eteläisen ja keskisen Suomen omistusyksiköiden ja kiinteistöjen tietoja yleistettiin kunnittaisiksi ja kunnittaisia muuttujia tutkittiin korrelaatio- ja regressioanalyysien avulla. Kuntien sisäisiä aktiivisuuseroja tutkittiin kahden riippumattoman ryhmän osalta Mann-Whitney U -testillä. Kuolinpesäomisteisten omistusyksiköiden verrannollista aktiivisuutta selvitettiin khiin neliötestillä.
Useimmat tutkimukseen valitut kunnittaiset muuttujat korreloivat taimikon varhaishoitoaktiivisuuden kanssa kohtalaisesti. Parhaiten kunnan varhaishoitoaktiivisuutta tutkimuksessa mukana olleista muuttujista ennustivat mediaanikiinteistön koko sekä metsätalouden keskimääräiset tulot ja tuet. Varhaishoidollisesti aktiiviset kiinteistöt olivat useimmiten tilastollisesti merkitsevästi pinta-alaltaan passiivisia suurempia. Lisäksi kuolinpesien omistamissa omistusyksiköissä passiivisten osuus oli henkilöomisteisia omistusyksiköitä suurempi. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia metsänomistajien aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa käytettiin useita tilastollisen analyysin menetelmiä. Eteläisen ja keskisen Suomen omistusyksiköiden ja kiinteistöjen tietoja yleistettiin kunnittaisiksi ja kunnittaisia muuttujia tutkittiin korrelaatio- ja regressioanalyysien avulla. Kuntien sisäisiä aktiivisuuseroja tutkittiin kahden riippumattoman ryhmän osalta Mann-Whitney U -testillä. Kuolinpesäomisteisten omistusyksiköiden verrannollista aktiivisuutta selvitettiin khiin neliötestillä.
Useimmat tutkimukseen valitut kunnittaiset muuttujat korreloivat taimikon varhaishoitoaktiivisuuden kanssa kohtalaisesti. Parhaiten kunnan varhaishoitoaktiivisuutta tutkimuksessa mukana olleista muuttujista ennustivat mediaanikiinteistön koko sekä metsätalouden keskimääräiset tulot ja tuet. Varhaishoidollisesti aktiiviset kiinteistöt olivat useimmiten tilastollisesti merkitsevästi pinta-alaltaan passiivisia suurempia. Lisäksi kuolinpesien omistamissa omistusyksiköissä passiivisten osuus oli henkilöomisteisia omistusyksiköitä suurempi. Tutkimustulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia metsänomistajien aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä.