Tunnetaitokasvatus varhaiskasvatuksessa - opas henkilöstölle
Heinonen, Anniina; Jaakonsaari, Iina (2024)
Heinonen, Anniina
Jaakonsaari, Iina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184570
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää, millaista tunnetaitokasvatusta yhteistyötahon varhaiskasvatusyksikössä tällä hetkellä järjestetään sekä kuinka se huomioidaan arjen pedagogisessa toiminnassa. Opinnäytetyön tavoitteena on myös selkeyttää yhteistyötahon varhaiskasvattajille tunnetaitokasvatuksen moninaisuutta ja tapoja toteuttaa sitä varhaiskasvatuksen arjessa. Opinnäytetyön avulla koottiin yhteistyötahon kasvattajien käyttöön opas tunnetaitokasvatuksesta. Oppaaseen on koottuna erilaisia tehtäviä sekä vinkkejä ja lukumateriaalia, joita varhaiskasvattajat pystyvät hyödyntämään sekä lasten kanssa että omassa ammatillisuudessaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Etelä-Suomessa sijaitsevan yksityisen päiväkodin kanssa.
Opinnäytetyön tietoperustassa on perehdytty tunnetaitokasvatukseen varhaiskasvatuksessa niin yleisesti kuin varhaiskasvattajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteiden perusteella muodostuivat tutkimuskysymykset ”Miten varhaiskasvatuksessa järjestetään tunnetaitokasvatusta?” ja ”Miten arjen pedagoginen toiminta tukee tunnetaitokasvatusta?”. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, joka lähetettiin sähköisesti yhteistyötaholle. Kyselyyn vastasi kuusi varhaiskasvattajaa. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistyötahon varhaiskasvattajat pitävät tunnetaitokasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Vaikka yhteistyötahon varhaiskasvattajilla olikin osaamista ja tietoa tunnetaitokasvatuksesta, ei heidän mielestään lisäkoulutus aiheeseen liittyen olisi huono asia. Tutkimuksen tulosten perusteella tunnetaitokasvatuksen perusperiaate on lasten iästä huolimatta samanlainen. Varhaiskasvatuksessa lapset tarvitsevat varhaiskasvattajilta apua, tukea ja sensitiivisyyttä tunteiden nimeämiseen, tunnistamiseen ja säätelyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitokasvatus on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tunnetaitokasvatuksen järjestämisen tueksi on olemassa runsaasti erilaisia materiaaleja. Tunnetaitokasvatuksen järjestämisessä on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin, eikä lasta tule painostaa osallistumaan mihinkään, mihin hän ei itse halua. Varhaiskasvattajien kuitenkin tulisi kannustaa lasta kokeilemaan ja osallistumaan omalla yksilöllisellä tavallaan.
Opinnäytetyön tietoperustassa on perehdytty tunnetaitokasvatukseen varhaiskasvatuksessa niin yleisesti kuin varhaiskasvattajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteiden perusteella muodostuivat tutkimuskysymykset ”Miten varhaiskasvatuksessa järjestetään tunnetaitokasvatusta?” ja ”Miten arjen pedagoginen toiminta tukee tunnetaitokasvatusta?”. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, joka lähetettiin sähköisesti yhteistyötaholle. Kyselyyn vastasi kuusi varhaiskasvattajaa. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistyötahon varhaiskasvattajat pitävät tunnetaitokasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Vaikka yhteistyötahon varhaiskasvattajilla olikin osaamista ja tietoa tunnetaitokasvatuksesta, ei heidän mielestään lisäkoulutus aiheeseen liittyen olisi huono asia. Tutkimuksen tulosten perusteella tunnetaitokasvatuksen perusperiaate on lasten iästä huolimatta samanlainen. Varhaiskasvatuksessa lapset tarvitsevat varhaiskasvattajilta apua, tukea ja sensitiivisyyttä tunteiden nimeämiseen, tunnistamiseen ja säätelyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitokasvatus on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tunnetaitokasvatuksen järjestämisen tueksi on olemassa runsaasti erilaisia materiaaleja. Tunnetaitokasvatuksen järjestämisessä on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin, eikä lasta tule painostaa osallistumaan mihinkään, mihin hän ei itse halua. Varhaiskasvattajien kuitenkin tulisi kannustaa lasta kokeilemaan ja osallistumaan omalla yksilöllisellä tavallaan.