Ravitsemuspassi –oppimateriaalien ja –osaamistestin käyttö toisen asteen koulutuksissa sekä niiden arviointi ja kehittämistarpeet opetuksen kannalta

Abstract

Ravitsemuspassi on Suomen Sydänliiton yhteistyössä Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa luoma verkko-oppimisympäristö ruokapalveluissa työskentelevien ravitsemusosaamisen testaamiseen ja tietojen ylläpitämiseen.Verkko-oppimisympäristön sisältämää valmennusaineistoa ja osaamistestiä hyödynnetään myös ravitsemisalan koulutuksissa.

Ravitsemusasiat ovat osa ruokapalveluiden parissa työskentelevien ammattitai-toa, ja niihin kaivataan lisäosaamista ruokapalvelu- ja elintarvikealalla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 63). Verkossa sijaitsevalla opetusmateriaalilla saavutetaan useita etuja, mutta ne tuovat mukanaan myös erilaisia haasteita.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä osia Ravitsemuspassin sisältämistä materiaaleista on hyödynnetty ravitsemusasioiden opetuksessa toisen asteen oppilaitoksissa, miten ja mihin tarkoitukseen sekä selvittää Ravitsemuspassin eri osien ja osaamistestin sopivuutta toisen asteen opetuksen tueksi. Lisäksi vastaa-jilta kerättiin kehitysideoita Ravitsemuspassin kehittämiseen opetuksen näkökulmasta katsoen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä Webropol-ohjelmalla luotua kyselylomaketta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutki-mustavan yhdistelmää, jossa strukturoiden ja avointen kysymysten avulla selvitettiin materiaalien hyödyntämisen määrää ja tapoja. Kyselyyn vastasi yhteensä 43 henkilöä.

Ravitsemuspassin materiaaleja hyödynnetään toisen asteen oppilaitoksissa ympäri Suomea. Materiaalien hyödyntämistavat vaihtelivat vastaajien kesken, osassa oppilaitoksista passin suorittaminen kuuluu opintoihin, osassa passin suorittaminen on vapaaehtoista. Passin suorittamisella on suuri vaikutus materiaalien hyödyntämiseen opetuksessa. Oppimisympäristön kokonaisuus arvioitiin opetuksen kannalta hyväksi ja sen eri osia hyödynnettiin tasaisesti opetuksen apuna. Nuoremmat ravitsemusasioiden opetuksesta vastaavat henkilöt hyödynsivät materiaaleja työssään useammin sekä olivat itse suorittaneet Ravitsemuspassin useammin kuin vanhimpaan ikäluokkaan (51–60-vuotiaat) kuuluneet henkilöt.

Ravitsemuspassi is an online learning environment created by the Finnish Heart Association in cooperation with Jyväskylä and Seinäjoki Universities of Applied Sciences. The online environment is a tool for testing the nutrition knowledge of the people working in the food services. Ravitsemuspassi is also used for teaching purposes in the field of food and hospitality education.

Nutritional facts are a part of professional competence for people working in the food services and more knowledge in that field is required in food service business. Some advantages are achieved by online educational material, but there are a few challenges as well.

The objective of the thesis was to find out which parts of Ravitsemuspassi are utilized in the teaching of nutritional matters in vocational education. It was also studied how and for what purposes they are used. Finding out how suitable Ravitsemuspassi is for teaching purposes and collecting development ideas to make the online learning environment better, were also objectives of the thesis.

The research material was collected by using a survey form created by Webropol online survey and analysis program. Combination of qualitative and quantitative research methods was used to collect information concerning the amount and ways of utilizing the online learning material. 43 people in total answered the survey.

The materials of Ravitsemuspassi are utilized in vocational institutions all around Finland. The ways of utilizing the materials varied between the respondents. Completing Ravitsemuspassi is a compulsory or voluntary part of the studies in different institutions. Completing the test has a significant effect on utilizing the materials for teaching purposes. The overall evaluation of the online environment was good regarding teaching purposes. The respondents from younger age groups had utilized materials and completed Ravitsemuspassi themselves more often than the older age groups between the ages of 51-60.