Välittömän yhteistoimintaosaamisen kehittäminen esihenkilötyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Raatikainen, Hanna (2024)
Raatikainen, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184574
Tiivistelmä
Yhteistoimintaosaamisella on iso merkitys esihenkilötyössä. Edustuksellinen yhteistoiminta perustuu lakiin ja se toimii perustana välittömälle yhteistoiminnalle. Välitön yhteistoiminta on työyhteisöissä tapahtuvaa luottamuksellista vuorovaikutusta yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista. Välittömässä yhteistoiminnassa korostuvat osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet, tiedon kulku ja vuorovaikutus. Yhteistoiminta on tärkeää aina, mutta erityisesti muutostilanteissa. Lähiesihenkilöt ovat muutostilanteiden avainhenkilöitä henkilöstön näkökulmasta. Johtamis- ja toimintamallien uudistaminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) strategisista periaatteista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää organisaation välitöntä yhteistoimintaa lähiesihenkilötyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden välittömän yhteistoiminnan koulutus- ja kehittämistarpeita sekä tehdä välitöntä yhteistoimintaa tunnetuksi. Opinnäyteyön tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen tutkimus ja opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana mixed methods research. Tutkimusongelmana oli välittömän yhteistoiminnan haasteellisuus esihenkilötyössä. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi määriteltiin tutkimuskysymykset 1) mitä välittömän yhteistoiminnan keinoja työyhteisöissä käytetään, 2) miten välitön yhteistoiminta toteutuu työyksiköissä ja 3) mitä osaamista esihenkilötyössä tarvitaan välittömästä yhteistoiminnasta. Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, jossa selvitettiin määrällisellä ja laadullisella aineiston keruumenetelmällä esihenkilöiden yhteistoimintakäytäntöjä ja kehittämistarpeita. Määrällisen menetelmän aineisto analysoitiin tilastollisen analyysin avulla ja laadullisen menetelmän aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Teoreettinen viitekehys muodostui yhteistoiminnasta, välittömästä yhteistoiminnasta, esihenkilötyöstä, tiedon kulusta ja vuorovaikutuksesta. Tämän opinnäytetyön kehittämistyö toteutettiin työpajoissa, joissa laadittiin Pohteen esihenkilöille välittömän yhteistoiminnan kehittämissuunnitelma.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esille, että osa esihenkilöistä tietää, mitä asioita välittömässä yhteistoiminnassa käsitellään, kuten esimerkiksi muutoksia työn tekemisessä. Puolestaan osa esihenkilöistä ei ollut saanut välittömästä yhteistoiminnasta tietoa. Käsitteenä välitön yhteistoimina oli joillekin esihenkilöille vieras, vaikka asiat olivat osin tuttuja. Opinnäytetyön tuloksista nousi myös esille, että esihenkilöillä oli enemmän taitoja kuin aikaa välittömän yhteistoiminnan toteuttamiseen. Enemmistö esihenkilöistä piti välitöntä yhteistoimintaa tärkeänä osana päivittäistä esihenkilötyötä. Esihenkilöt kuitenkin kokivat, että tarvitsevat lisää osaamista edustuksellisesta ja välittömästä yhteistoiminnasta sekä sen hyödyntämisestä työyhteisön kehittämiseen. Esihenkilötyössä oli myös haasteita, joita olivat muun muassa puutteet esihenkilötyön tuessa, aikaan tai tiedonkulkuun liittyvät haasteet sekä työnohjauksen puute. Jatkotutkimushaasteena esitetään tämän kyselyn toistamista parin vuoden päästä, jolloin on mahdollista seurata yhteistoimintaosaamisen kehittymistä esihenkilötyössä. Toisena jatkotutkimushaasteena esitetään välittömän yhteistoiminnan toteutumisen selvittämistä luottamusmiesten ja henkilöstön näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää organisaation välitöntä yhteistoimintaa lähiesihenkilötyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esihenkilöiden välittömän yhteistoiminnan koulutus- ja kehittämistarpeita sekä tehdä välitöntä yhteistoimintaa tunnetuksi. Opinnäyteyön tutkimusstrategiana oli konstruktiivinen tutkimus ja opinnäytetyön tutkimuksellisena lähestymistapana mixed methods research. Tutkimusongelmana oli välittömän yhteistoiminnan haasteellisuus esihenkilötyössä. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi määriteltiin tutkimuskysymykset 1) mitä välittömän yhteistoiminnan keinoja työyhteisöissä käytetään, 2) miten välitön yhteistoiminta toteutuu työyksiköissä ja 3) mitä osaamista esihenkilötyössä tarvitaan välittömästä yhteistoiminnasta. Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, jossa selvitettiin määrällisellä ja laadullisella aineiston keruumenetelmällä esihenkilöiden yhteistoimintakäytäntöjä ja kehittämistarpeita. Määrällisen menetelmän aineisto analysoitiin tilastollisen analyysin avulla ja laadullisen menetelmän aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Teoreettinen viitekehys muodostui yhteistoiminnasta, välittömästä yhteistoiminnasta, esihenkilötyöstä, tiedon kulusta ja vuorovaikutuksesta. Tämän opinnäytetyön kehittämistyö toteutettiin työpajoissa, joissa laadittiin Pohteen esihenkilöille välittömän yhteistoiminnan kehittämissuunnitelma.
Opinnäytetyön tuloksista nousi esille, että osa esihenkilöistä tietää, mitä asioita välittömässä yhteistoiminnassa käsitellään, kuten esimerkiksi muutoksia työn tekemisessä. Puolestaan osa esihenkilöistä ei ollut saanut välittömästä yhteistoiminnasta tietoa. Käsitteenä välitön yhteistoimina oli joillekin esihenkilöille vieras, vaikka asiat olivat osin tuttuja. Opinnäytetyön tuloksista nousi myös esille, että esihenkilöillä oli enemmän taitoja kuin aikaa välittömän yhteistoiminnan toteuttamiseen. Enemmistö esihenkilöistä piti välitöntä yhteistoimintaa tärkeänä osana päivittäistä esihenkilötyötä. Esihenkilöt kuitenkin kokivat, että tarvitsevat lisää osaamista edustuksellisesta ja välittömästä yhteistoiminnasta sekä sen hyödyntämisestä työyhteisön kehittämiseen. Esihenkilötyössä oli myös haasteita, joita olivat muun muassa puutteet esihenkilötyön tuessa, aikaan tai tiedonkulkuun liittyvät haasteet sekä työnohjauksen puute. Jatkotutkimushaasteena esitetään tämän kyselyn toistamista parin vuoden päästä, jolloin on mahdollista seurata yhteistoimintaosaamisen kehittymistä esihenkilötyössä. Toisena jatkotutkimushaasteena esitetään välittömän yhteistoiminnan toteutumisen selvittämistä luottamusmiesten ja henkilöstön näkökulmasta.