Hoiva-avustajat osaratkaisuna kotihoidon työntekijäpulaan : kotihoidon hoitajien kokemuksia ja näkemyksiä
Karhu, Maria (2024)
Karhu, Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213287
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoiva-avustajien roolista kotihoidossa. Kotihoidossa työskentelevät hoiva-avustajat ovat vielä melko harvinaisia, eikä aiempaa tutkimusta aiheesta ole. Kotihoito kärsii muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoin voimakkaasta työntekijäpulasta, ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena olikin selvittää, voidaanko hoiva-avustajia pitää osaratkaisuna kotihoidon työntekijäpulaan ja onko heidän avullaan mahdollista tuottaa laadukasta ja turvallista hoitoa ja hoivaa yhä sairaammille, raskastakin hoitoa tarvitseville kotihoidon asiakkaille.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin erään hyvinvointialueen kotihoidossa työskentelevien hoitajien teemahaastatteluilla. Haastateltavilla hoitajilla oli kokemusta hoiva-avustajien kanssa työskentelystä ja heillä katsottiin olevan myös ajantasainen tieto kotihoidon asiakkaiden tarpeista ja niistä ominaisuuksista, joita kotihoidon työntekijältä vaaditaan.
Tutkimusaineistosta nousi esiin, että hoiva-avustajien työnkuva kotihoidossa eroaa hoitajien työnkuvasta melko vähän. Tietyt hoidolliset tehtävät, kuten haavanhoidot ja lääkkeenjako, rajautuvat kuitenkin hoiva-avustajilta pois. Työn sujuvuuden kannalta on olennaista, että hoiva-avustaja voi suorittaa MiniLOP-lääkeluvan, mikä mahdollistaa valmiiksi jaettujen lääkkeiden antamisen asiakkaille. Tutkimustulokset osoittivat, että kotihoidon hoitajat suhtautuvat pääosin hyvin myönteisesti hoiva-avustajiin työyhteisöissään ja osa hoitajista olisi valmis tietyissä tapauksissa laajentamaan hoiva-avustajien työnkuvaa. Kotihoidossa työskentelevän tärkeimpinä ominaisuuksina hoitajat pitivät hyviä vuorovaikutustaitoja, riittävää kielitaitoa sekä kykyä työskennellä yksin. Tehtävään saatu koulutus katsottiin eduksi, mutta sitä ei pidetty välttämättömänä.
Tämän opinnäytetyön johtopäätös on, että hoiva-avustajat eivät voi korvata kotihoidossa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, mutta osaratkaisuna kotihoidon työntekijäpulaan heidän palkkaamistaan voidaan kuitenkin pitää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin erään hyvinvointialueen kotihoidossa työskentelevien hoitajien teemahaastatteluilla. Haastateltavilla hoitajilla oli kokemusta hoiva-avustajien kanssa työskentelystä ja heillä katsottiin olevan myös ajantasainen tieto kotihoidon asiakkaiden tarpeista ja niistä ominaisuuksista, joita kotihoidon työntekijältä vaaditaan.
Tutkimusaineistosta nousi esiin, että hoiva-avustajien työnkuva kotihoidossa eroaa hoitajien työnkuvasta melko vähän. Tietyt hoidolliset tehtävät, kuten haavanhoidot ja lääkkeenjako, rajautuvat kuitenkin hoiva-avustajilta pois. Työn sujuvuuden kannalta on olennaista, että hoiva-avustaja voi suorittaa MiniLOP-lääkeluvan, mikä mahdollistaa valmiiksi jaettujen lääkkeiden antamisen asiakkaille. Tutkimustulokset osoittivat, että kotihoidon hoitajat suhtautuvat pääosin hyvin myönteisesti hoiva-avustajiin työyhteisöissään ja osa hoitajista olisi valmis tietyissä tapauksissa laajentamaan hoiva-avustajien työnkuvaa. Kotihoidossa työskentelevän tärkeimpinä ominaisuuksina hoitajat pitivät hyviä vuorovaikutustaitoja, riittävää kielitaitoa sekä kykyä työskennellä yksin. Tehtävään saatu koulutus katsottiin eduksi, mutta sitä ei pidetty välttämättömänä.
Tämän opinnäytetyön johtopäätös on, että hoiva-avustajat eivät voi korvata kotihoidossa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, mutta osaratkaisuna kotihoidon työntekijäpulaan heidän palkkaamistaan voidaan kuitenkin pitää.