Asiakkuus SOTE-koulutusorganisaatioissa : scoping kirjallisuuskatsaus

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusorganisaation rooli ja toimintatapa on muuttunut. SOTE-koulutusorganisaatiot pyrkivät liiketoiminnallisilla ja markkinoitumisella uudenlaiseen, poliittiseen korkeakoulutuksen hallinnan ja ohjauksen muotoon, jossa nykypäivän johtaminen sekä tuloksellisuus ovat nähtävissä. Markkinoitumisessa esiin nousevat SOTE-koulutusorganisaatioissa palvelut sekä asiakkaat.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää SOTE-koulutusorganisaatioiden asiakkuutta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, miksi ja millaisissa yhteyksissä asiakkuuden käsitettä käytetään. Opinnäytetyö on toteutettu scoping kirjallisuuskatsaus menetelmällä. Aihealueena asiakkuus sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioissa on vielä uusi ja alustavien hakujen perusteella tutkittua tietoa aihealueesta on löytynyt vähän, johon scoping tutkimusmenetelmänä soveltuu hyvin. Scoping kirjallisuuskatsaus muodostuu käsitteistä, tutkittavasta ilmiöstä, keskeisistä lähteistä. Scoping kirjallisuuskatsauksessa käsitteiden pohjalta löydettiin otos, mutta otokseen valikoitui rajatusti sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa olevia tutkimuksia. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui viisi tutkimusta. Artikkeleista kolme oli suomalaisia ja kaksi englanninkielisiä. Suomenkielisiä artikkeleita olivat kirjallisuuskatsaus, ryhmäkeskusteluun pohjautuva aineistoanalyysi ja ammatillisen koulutuksen tutkimusraportti. Englanninkielisiä artikkeleita olivat laaja kansainvälinen eksploratiivinen kyselytutkimus sekä kuvaileva randomisoitu vertailututkimus.

Tutkimusaineiston tuloksista nousi näkemys asiakkuuden toteutumisesta SOTE-koulutusorganisaatiossa. Tavoitteena oli tavoitella uusia toimintoja, tulosta, talouskasvua, kilpailua, laatua opetustyöhön sekä nopeasti tuotettua työvoimaa käytännön hoitotyön tarpeiden pariin. Opiskelijan asiakkuus määriteltiin koulutuksen sijoittajana. Haasteina koettiin asiakkuuden olevan eettisesti väärin perusteltu termi ihmisläheisissä organisaatioissa sekä toiminnan olevan hyötyjen tavoittelua. Lisäksi todettiin, että opiskelijoiden näkemykset opetustyön ja opettajan toiminnan laadunarvioinnista olivat epämääräisiä. Johtopäätöksenä nähtiin yhteiskunnan päätöksien sekä uusien koulutukseen kohdistuvien lainmuutoksien vaikuttavan sekä markkinatalouden näkökulmien, asiakaskeskeisyyden ja palvelujen muodostavan uudistunutta ja muuttunutta ajattelua. Kehitysideaksi muodostui opettajien näkemyksien ja liiketalouden osaamisen lisääminen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen parissa tuotettavassa opiskelija-asiakkaan palvelutyössä.