Työhyvinvoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä : yritys X
Sollo, Jasmiina; Tiainen, Inka (2024)
Sollo, Jasmiina
Tiainen, Inka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022434
Tiivistelmä
Työhyvinvointi ja sen parantaminen on viime vuosina noussut monen yrityksen kehityskohteeksi. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ja yhä useampi työnantaja on ymmärtänyt sen tärkeyden työntekijöiden jaksamisessa. Kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin voi vaikuttaa paljon työntekijän omalla toiminnalla, mutta työnantajan tarjoamat työkalut työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen vaikuttavat yksilön jaksamiseen enenevissä määrin. Suomi on yksi maailman hyvinvoivimpia maita ja hyvinvoinnin jatkuva edistyminen heijastuu vahvasti myös työhyvinvoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta, moni työntekijä voi työssään huonosti ja työssä jaksaminen on heikolla tasolla. Pohdimme opinnäytetyössämme myös sitä, onko työhyvinvointiin liittyvät asiat aina työnantajan ja organisaation vastuulla, vai voiko työntekijä itse omalla toiminnallaan vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen työhyvinvoinnin nykytilaa ja tarkastella työhyvinvoinnin kehittämistä strategisesta näkökulmasta. Kohdeyritys halusi pysytellä anonyyminä, joten käsittelemme yritystä nimellä kohdeyritys tai yritys X. Tutkimuksen pääkysymys oli: mikä on kohdeyrityksen työhyvinvoinnin strateginen nykytila ja miten sitä voisi kehittää? Työssä käytettiin määrällistä tutkimusta, minkä avulla oli tarkoitus luoda yritykselle toimiva työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Työn kvantitatiivinen menetelmä toteutettiin luomalla kyselytutkimus, mihin kohdeyrityksen henkilöstö vastasi anonyymisti. Loimme kyselyn käyttämällä Webropol verkkokyselytyökalua. Aineiston keruu tapahtui jakamalla kyselyn linkki yrityksen tiedotus-sähköpostiryhmään, sekä intranetiin. Kyselyyn vastasi 30 työntekijää, eli vastausprosentti oli 43. Koemme, että otos on tarpeeksi suuri kertomaan henkilöstön näkemyksiä hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa luodessa otimme huomioon kyselyn otantavirhemahdollisuuden.
Kyselystä kerättyjen tulosten perusteella laadimme kohdeyritykselle työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa keskityimme erityisesti kyselyssä esille nousseisiin ongelmakohtiin ja tarkastelimme kyselyssä työhyvinvoinnin osa-alueita eri näkökulmista. Kysymysten neljä eri osa-aluetta liittyivät työyhteisön toimivuuteen, esihenkilön toimintaan, henkilöstön yleiseen hyvinvointiin, sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen työntekijän näkökulmasta. Kyselyn tulosten mukaan yrityksen työhyvinvointi on jokseenkin hyvällä tasolla, mutta kehitettävääkin selvästi löytyy.
Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä yrityksen henkilöstöjohtamisen tilasta, sekä yleisesti siitä, millä osa-alueille yrityksellä erityisesti olisi kehitettävää työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tuloksista kävi myös ilmi se, että esihenkilön toimintaan ja fyysisiin työhyvinvointiin liittyviin asioihin ei oltu täysin tyytyväisiä. Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksen työntekijöistä myös koki, ettei voi vaikuttaa itse organisaation työnhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstö ei myöskään tiennyt, miten kohdeyritys kehittää työhyvinvointia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen työhyvinvoinnin nykytilaa ja tarkastella työhyvinvoinnin kehittämistä strategisesta näkökulmasta. Kohdeyritys halusi pysytellä anonyyminä, joten käsittelemme yritystä nimellä kohdeyritys tai yritys X. Tutkimuksen pääkysymys oli: mikä on kohdeyrityksen työhyvinvoinnin strateginen nykytila ja miten sitä voisi kehittää? Työssä käytettiin määrällistä tutkimusta, minkä avulla oli tarkoitus luoda yritykselle toimiva työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Työn kvantitatiivinen menetelmä toteutettiin luomalla kyselytutkimus, mihin kohdeyrityksen henkilöstö vastasi anonyymisti. Loimme kyselyn käyttämällä Webropol verkkokyselytyökalua. Aineiston keruu tapahtui jakamalla kyselyn linkki yrityksen tiedotus-sähköpostiryhmään, sekä intranetiin. Kyselyyn vastasi 30 työntekijää, eli vastausprosentti oli 43. Koemme, että otos on tarpeeksi suuri kertomaan henkilöstön näkemyksiä hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaa luodessa otimme huomioon kyselyn otantavirhemahdollisuuden.
Kyselystä kerättyjen tulosten perusteella laadimme kohdeyritykselle työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman. Suunnitelmassa keskityimme erityisesti kyselyssä esille nousseisiin ongelmakohtiin ja tarkastelimme kyselyssä työhyvinvoinnin osa-alueita eri näkökulmista. Kysymysten neljä eri osa-aluetta liittyivät työyhteisön toimivuuteen, esihenkilön toimintaan, henkilöstön yleiseen hyvinvointiin, sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen työntekijän näkökulmasta. Kyselyn tulosten mukaan yrityksen työhyvinvointi on jokseenkin hyvällä tasolla, mutta kehitettävääkin selvästi löytyy.
Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä yrityksen henkilöstöjohtamisen tilasta, sekä yleisesti siitä, millä osa-alueille yrityksellä erityisesti olisi kehitettävää työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tuloksista kävi myös ilmi se, että esihenkilön toimintaan ja fyysisiin työhyvinvointiin liittyviin asioihin ei oltu täysin tyytyväisiä. Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksen työntekijöistä myös koki, ettei voi vaikuttaa itse organisaation työnhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstö ei myöskään tiennyt, miten kohdeyritys kehittää työhyvinvointia.