Ohjauskoron muutosten vaikutus yhdysvaltalaisten kiinteistörahastojen tilinpäätöksiin
Mastosalo, Valtteri (2023)
Mastosalo, Valtteri
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534332
Tiivistelmä
Kiinteistörahastot ovat normaaleja yhtiöitä, joiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä ja ne ovat olleet Yhdysvalloissa suosittu sijoituskohde, koska ne ovat tietynlainen vakaan osinkotuoton sijoitus. Kuitenkin Suomessa – jossa pääomaa ei ole liikkeellä läheskään niin paljon kuin Yhdysvalloissa, eikä tällaista sijoitustyyppiä tunneta niin laajasti – veroetua hyödyntäviä kiinteistörahastoja ei hirveästi ole esiintynyt, vaikka sille on lainsäädäntö olemassa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli pääasiassa tilinpäätöksiin sukeltamalla selvittää ohjauskoron muutosten mahdolliset vaikutukset kolmen yhdysvaltalaisen kiinteistörahaston liiketoimintaan. Alussa avataan keskeisiä käsitteitä, kuten Yhdysvaltain keskuspankki, ohjauskorko ja opinnäytetyössä tarkoitetut kiinteistörahastot, jonka jälkeen nähdään pintaraapaisu keskuspankin toiminnan logiikasta ja historiasta 2000-luvulla.
Sen jälkeen varsinainen kirjallisuuskatsaus tehdään kiinteistörahastojen jokseenkin erikoisesta asemasta pörssiosakkeena rahoitusmarkkinoilla ja sen arvostuslogiikasta, mitkä antavat osviittaa sille, miten tämänkaltaisten yhtiöiden riskinalaisuutta arvioidaan ja tilinpäätöksiä ylipäänsä tulkitaan.
Tämän jälkeen kerätään sekä numeerinen data että tutkitaan mitä yhtiöt ovat viestineet tilinpäätöksissään sijoittajille muun muassa korkoriskistä.
Pohdinnassa tuodaan esille, että lukujen perusteella yhtiöiden asema on tietystä aspektista heikentynyt viimeaikaisten pikaisten koronnousujen myötä. Yhtiöiden luvuista laskettuja tunnuslukuja tutkiessa, yhtiöiden kannattavuus ja vakavaraisuus ei ole kuitenkaan vuosikymmenten saatossa heikentynyt juuri mitenkään, vaan ne ovat jatkuneet kassavirraltaan rahakkaina. Epävarmuus on kasvanut ja lyhyellä tähtäimellä oman pääoman ehtoinen uusien hankintojen rahoitus on kallistunut roimasti osakekurssin laskun myötä ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus on kallistunut, tosin yhtiöt aktiivisesti suojautuvat myös korkoriskiltä ja yhtiöiltä onkin tullut tunnustuksia olemassa olevista rahoitusriskeistä.
Rahoituslaskelmassa havaittiin, että yhtiöllä on ylimääräistä rahaa verrattuna jaettuihin osinkoihin ja, että lukujen perusteella sellainen pienehkö vielä nähtäväksi tuleva riski, että kasvavat lainakustannukset voivat syödä ainakin osingonmaksun jälkeen ylijäävän vapaan kassavirran pois, mutta katastrofia ei ole näköpiirissä.
Toisaalta pitkän tähtäimen yli 10 vuoden näkymien ennustamiselle tarvittaisiin kristallipallo kullekin yhtiölle, muun muassa sen takia, että kutakin yhtiötä koskee uniikit kiinteistömarkkinat, joilla ne toimivat kaupunki- ja osavaltiokohtaisesti.
Pohdinnan loppuun on sisällytetty kirjoittajan arvio toteutumisesta ja oppimisesta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli pääasiassa tilinpäätöksiin sukeltamalla selvittää ohjauskoron muutosten mahdolliset vaikutukset kolmen yhdysvaltalaisen kiinteistörahaston liiketoimintaan. Alussa avataan keskeisiä käsitteitä, kuten Yhdysvaltain keskuspankki, ohjauskorko ja opinnäytetyössä tarkoitetut kiinteistörahastot, jonka jälkeen nähdään pintaraapaisu keskuspankin toiminnan logiikasta ja historiasta 2000-luvulla.
Sen jälkeen varsinainen kirjallisuuskatsaus tehdään kiinteistörahastojen jokseenkin erikoisesta asemasta pörssiosakkeena rahoitusmarkkinoilla ja sen arvostuslogiikasta, mitkä antavat osviittaa sille, miten tämänkaltaisten yhtiöiden riskinalaisuutta arvioidaan ja tilinpäätöksiä ylipäänsä tulkitaan.
Tämän jälkeen kerätään sekä numeerinen data että tutkitaan mitä yhtiöt ovat viestineet tilinpäätöksissään sijoittajille muun muassa korkoriskistä.
Pohdinnassa tuodaan esille, että lukujen perusteella yhtiöiden asema on tietystä aspektista heikentynyt viimeaikaisten pikaisten koronnousujen myötä. Yhtiöiden luvuista laskettuja tunnuslukuja tutkiessa, yhtiöiden kannattavuus ja vakavaraisuus ei ole kuitenkaan vuosikymmenten saatossa heikentynyt juuri mitenkään, vaan ne ovat jatkuneet kassavirraltaan rahakkaina. Epävarmuus on kasvanut ja lyhyellä tähtäimellä oman pääoman ehtoinen uusien hankintojen rahoitus on kallistunut roimasti osakekurssin laskun myötä ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus on kallistunut, tosin yhtiöt aktiivisesti suojautuvat myös korkoriskiltä ja yhtiöiltä onkin tullut tunnustuksia olemassa olevista rahoitusriskeistä.
Rahoituslaskelmassa havaittiin, että yhtiöllä on ylimääräistä rahaa verrattuna jaettuihin osinkoihin ja, että lukujen perusteella sellainen pienehkö vielä nähtäväksi tuleva riski, että kasvavat lainakustannukset voivat syödä ainakin osingonmaksun jälkeen ylijäävän vapaan kassavirran pois, mutta katastrofia ei ole näköpiirissä.
Toisaalta pitkän tähtäimen yli 10 vuoden näkymien ennustamiselle tarvittaisiin kristallipallo kullekin yhtiölle, muun muassa sen takia, että kutakin yhtiötä koskee uniikit kiinteistömarkkinat, joilla ne toimivat kaupunki- ja osavaltiokohtaisesti.
Pohdinnan loppuun on sisällytetty kirjoittajan arvio toteutumisesta ja oppimisesta.