Teho-osaston hengitysryhmän kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan kompetenssi ja työnkuva
Honkanen, Eetu (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832136
Tiivistelmä
Suomessa vallitsevaan hoitajapulaan on yhdeksi keinoksi esitetty sairaanhoitajien uramallin kehittämistä lisäämään veto- ja pitovoimaa alalle. Uramalli mahdollistaa sairaanhoitajan osaamisen kehittämisen ja varmistaa erikoisosaamisen hyödyntämisen työelämässä. Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on urapolun toinen askelma sairaanhoitajan peruskoulutuksen jälkeen. TYKSin teho-osastolla kliinisesti erikoistuneiksi sairaanhoitajiksi on nimetty haavahoitaja ja neljä hengityshoitajaa. Hengityshoitajat ovat hengitysryhmän kliini- sesti erikoistuneita sairaanhoitajia. Osastolla ei kuitenkaan ole käytössä selkeitä määritelmiä kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan kompetenssille tai työnkuvalle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hengityshoitajalta vaadittavaa kompetenssia ja työnkuvaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytetiin laadullista teema- haastattelua. Opinnäytetyössä haastateltiin teho-osaton hengityshoitajia (n = 3), hoitotyön esihenkilöitä (n = 2) ja hengitysryhmän vastuulääkäriä (n = 1). Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä
Tulosten mukaan hengityshoitajan kompetenssi muodostuu erikoisalakohtaisesta koulutuksesta, asiantuntijatehtävien hallinnasta ja hengityksen hoitamisen osaamisesta. Hengityshoitajan työnkuva jakaantuu kahteen osa-alueeseen: kliiniseen teho-osaston sairaanhoitajan työhön ja hengityksen hoidon asiantuntijatehtäviin. Asiantuntijatehtävät koostuvat hoitotyön konsultin ja kouluttajan tehtävistä.
Opinnäytetyö osoitti, että hengityshoitajilla on pitkä kokemus tehohoidosta, he hahmottavat tehohoidon kokonaisuutta, tuntevat hengityksen hoidon erityispiirteet ja hallitsevat hengitystä tukevien laitteiden käytön. Tulosten mukaan hengityksen hoidon erikoistumisopinnoille olisi tarvetta osaamisen tasalaatuistamiseksi ja varmistamiseksi. Hengityshoitajien asiantuntijatehtävissä kouluttajan ja konsultin roolit ovat keskeisessä asemassa. Tulosten mukaan konsultin roolia voitaisiin kehittää siten, että hengityshoitaja toimii hengityksen hoidon konsulttina, osallistuen potilaiden hengityksen hoitoon ja tuo näin erityisosaamisensa laajempaan käyttöön.
Asiasanat: hengityshoitajat, sairaanhoitaja, kompetenssi, työnkuva
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hengityshoitajalta vaadittavaa kompetenssia ja työnkuvaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytetiin laadullista teema- haastattelua. Opinnäytetyössä haastateltiin teho-osaton hengityshoitajia (n = 3), hoitotyön esihenkilöitä (n = 2) ja hengitysryhmän vastuulääkäriä (n = 1). Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä
Tulosten mukaan hengityshoitajan kompetenssi muodostuu erikoisalakohtaisesta koulutuksesta, asiantuntijatehtävien hallinnasta ja hengityksen hoitamisen osaamisesta. Hengityshoitajan työnkuva jakaantuu kahteen osa-alueeseen: kliiniseen teho-osaston sairaanhoitajan työhön ja hengityksen hoidon asiantuntijatehtäviin. Asiantuntijatehtävät koostuvat hoitotyön konsultin ja kouluttajan tehtävistä.
Opinnäytetyö osoitti, että hengityshoitajilla on pitkä kokemus tehohoidosta, he hahmottavat tehohoidon kokonaisuutta, tuntevat hengityksen hoidon erityispiirteet ja hallitsevat hengitystä tukevien laitteiden käytön. Tulosten mukaan hengityksen hoidon erikoistumisopinnoille olisi tarvetta osaamisen tasalaatuistamiseksi ja varmistamiseksi. Hengityshoitajien asiantuntijatehtävissä kouluttajan ja konsultin roolit ovat keskeisessä asemassa. Tulosten mukaan konsultin roolia voitaisiin kehittää siten, että hengityshoitaja toimii hengityksen hoidon konsulttina, osallistuen potilaiden hengityksen hoitoon ja tuo näin erityisosaamisensa laajempaan käyttöön.
Asiasanat: hengityshoitajat, sairaanhoitaja, kompetenssi, työnkuva