Palokatkosuunnittelun ja palokatkojen toteutuksen tyypilliset haasteet
Vilhunen, Nico (2023)
Lataukset:
Vilhunen, Nico
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231032
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli tutkia tyypillisimpiä palokatkosuunnitteluun ja sitä seuraavaan tekniseen toteutukseen liittyviä haasteita sekä näiden kahden välistä syy-seurausriippuvuutta. Merkittävänä osana tarkoituksen saavuttamisessa työssä syvennyttiin palokatkosuunnittelua ohjaavaan polttokoestandardiin ja niihin
pääperiaatteisiin, joiden perusteella palokatkodetaljeja laaditaan. Työn tavoite oli tunnistaa ensisijaisesti ne pääurakoitsijan suunnittelunohjauksen menetelmät, joiden avulla ym. haasteet voidaan ennakoida ja torjua ennen ko. työvaiheen alkamista hankkeessa. Työn toimeksiantaja oli YIT Suomi Oy.
Tutkimuksen toteuttamisessa on hyödynnetty kolmea menetelmää – kirjallisuustutkimus, tapaustutkimus ja haastattelut. Pääosa tutkimuksen tietoperustasta perustuu palokatkosuunnitteluun liittyvään tekniseen kirjallisuuteen ja polttokoestandardiin. Työhön on kerätty tietoja kahden rinnakkaisen ja keskenään vertailukelpoisen kouluhankkeen palokatkosuunnittelusta ja toteutuksesta tapaustutkimuksen kontekstissa. Näiden lisäksi työn aineiston keräämiseksi on haastateltu rakenne- ja palokatkosuunnittelijaa.
Työn tuloksena syntyi kattava ja yksityiskohtainen kirjallinen johdantoteos palokatkosuunnittelun pääperiaatteisiin ja siihen liittyviin tyypillisimpiin haasteisiin, joiden vuoksi palokatkosuunnittelu jää puutteelliseksi ja sitä myöten heijastuu palokatkojen toteutukseen hankkeissa. Tämän kirjallisen työn avulla pääurakoitsijan työnjohto ja erityisesti suunnittelunohjauksesta vastaava voi ennakoida ja torjua työssä käsiteltyjä haasteita.
Työn seurauksena havaittiin kaksi hyvin olennaista ja merkittävää asiaa.
Palokatkosuunnitteluun olennaisesti liittyvien muiden suunnittelualojen vastuualueissa on epäselvyyksiä, mikä johtaa puutteellisiin palokatkosuunnitelmiin ja heijastuu työmaatoteutuksessa. Tämän lisäksi havaittiin, että palokatkosuunnitteluun liittyvä suunnittelunohjaus vaatii tavallista syvempää perehtyneisyyttä palokatkoihin, jotta työssä käsiteltyjä haasteita voitaisiin tunnistaa ja torjua riittävän varhaisessa vaiheessa.
pääperiaatteisiin, joiden perusteella palokatkodetaljeja laaditaan. Työn tavoite oli tunnistaa ensisijaisesti ne pääurakoitsijan suunnittelunohjauksen menetelmät, joiden avulla ym. haasteet voidaan ennakoida ja torjua ennen ko. työvaiheen alkamista hankkeessa. Työn toimeksiantaja oli YIT Suomi Oy.
Tutkimuksen toteuttamisessa on hyödynnetty kolmea menetelmää – kirjallisuustutkimus, tapaustutkimus ja haastattelut. Pääosa tutkimuksen tietoperustasta perustuu palokatkosuunnitteluun liittyvään tekniseen kirjallisuuteen ja polttokoestandardiin. Työhön on kerätty tietoja kahden rinnakkaisen ja keskenään vertailukelpoisen kouluhankkeen palokatkosuunnittelusta ja toteutuksesta tapaustutkimuksen kontekstissa. Näiden lisäksi työn aineiston keräämiseksi on haastateltu rakenne- ja palokatkosuunnittelijaa.
Työn tuloksena syntyi kattava ja yksityiskohtainen kirjallinen johdantoteos palokatkosuunnittelun pääperiaatteisiin ja siihen liittyviin tyypillisimpiin haasteisiin, joiden vuoksi palokatkosuunnittelu jää puutteelliseksi ja sitä myöten heijastuu palokatkojen toteutukseen hankkeissa. Tämän kirjallisen työn avulla pääurakoitsijan työnjohto ja erityisesti suunnittelunohjauksesta vastaava voi ennakoida ja torjua työssä käsiteltyjä haasteita.
Työn seurauksena havaittiin kaksi hyvin olennaista ja merkittävää asiaa.
Palokatkosuunnitteluun olennaisesti liittyvien muiden suunnittelualojen vastuualueissa on epäselvyyksiä, mikä johtaa puutteellisiin palokatkosuunnitelmiin ja heijastuu työmaatoteutuksessa. Tämän lisäksi havaittiin, että palokatkosuunnitteluun liittyvä suunnittelunohjaus vaatii tavallista syvempää perehtyneisyyttä palokatkoihin, jotta työssä käsiteltyjä haasteita voitaisiin tunnistaa ja torjua riittävän varhaisessa vaiheessa.