Systeemisen toimintamallin soveltuvuus varhaiskasvatukseen
Laine, Nina (2023)
Laine, Nina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110628696
Tiivistelmä
Systeeminen toimintamalli perustuu systeemiseen ajattelutapaan, jossa lapsen ja perheen elämää katsotaan kokonaisuutena. Systeemisen työskentelyn ytimessä on keskusteleva, kunnioittava ja ratkaisukeskeinen vuorovaikutus. Systeemisen toimintamallin avulla pyritään kehittämään monialaista verkostotyötä, lisäämään osallisuutta ja onnistumisia asiakastyössä sekä vahvistamaan asiakkaiden kokemusta tuen saamisesta. Systeeminen toimintamalli perustuu Hackneyn malliin (Trowler & Goodman 2012), jonka pohjalta on kehitetty suomalainen systeeminen toimintamalli. (Aaltio & Isokuortti 2019a, 13, 24–25.)
Opinnäytetyössä kartoitettiin varhaiskasvattajien näkemyksien pohjalta monialaisen yhteistyön nykytilaa varhaiskasvatuksessa. Erityinen mielenkiinto kohdistui varhaiskasvattajien näkemyksiin systeemisen toimintamallin soveltuvuudesta varhaiskasvatukseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin vahvistaa monialaista yhteistyötä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda systeemisen toimintamallin näkökulmaa ja keskeisiä käsitteitä varhaiskasvattajien tietoisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten monialaista yhteistyötä voisi vahvistaa systeemisen toimintamallin avulla varhaiskasvatuksessa sekä kartoittaa minkälaisia käyttöönottoideoita varhaiskasvattajat tuottavat. Opinnäytetyön työelämäyhteytenä oli Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen pohjoisen alueen varhaiskasvattajat.
Tietoperustassa perehdyttiin systeemisen toimintamallin käsitteisiin ja toimintatapoihin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin ryhmäkeskusteluilla kolmesta samansisältöisestä työpajasta. Työpajoihin osallistui yhteensä 39 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, joka on yksi laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmistä ja sisällönanalyysin muoto.
Tuloksista ilmeni, että monialaiseen yhteistoimintaan toivottiin parannuksia. Systeeminen toimintamalli koettiin hyväksi ja potentiaaliseksi keinoksi vahvistaa monialaista yhteistyötä. Systeeminen toimintatapa oli lähes kaikille varhaiskasvattajille uutta, mutta he kokivat sen olevan sovellettavissa varhaiskasvatukseen.
Opinnäytetyössä kartoitettiin varhaiskasvattajien näkemyksien pohjalta monialaisen yhteistyön nykytilaa varhaiskasvatuksessa. Erityinen mielenkiinto kohdistui varhaiskasvattajien näkemyksiin systeemisen toimintamallin soveltuvuudesta varhaiskasvatukseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin vahvistaa monialaista yhteistyötä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda systeemisen toimintamallin näkökulmaa ja keskeisiä käsitteitä varhaiskasvattajien tietoisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, miten monialaista yhteistyötä voisi vahvistaa systeemisen toimintamallin avulla varhaiskasvatuksessa sekä kartoittaa minkälaisia käyttöönottoideoita varhaiskasvattajat tuottavat. Opinnäytetyön työelämäyhteytenä oli Sastamalan kaupungin varhaiskasvatuksen pohjoisen alueen varhaiskasvattajat.
Tietoperustassa perehdyttiin systeemisen toimintamallin käsitteisiin ja toimintatapoihin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto hankittiin ryhmäkeskusteluilla kolmesta samansisältöisestä työpajasta. Työpajoihin osallistui yhteensä 39 varhaiskasvattajaa. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, joka on yksi laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmistä ja sisällönanalyysin muoto.
Tuloksista ilmeni, että monialaiseen yhteistoimintaan toivottiin parannuksia. Systeeminen toimintamalli koettiin hyväksi ja potentiaaliseksi keinoksi vahvistaa monialaista yhteistyötä. Systeeminen toimintatapa oli lähes kaikille varhaiskasvattajille uutta, mutta he kokivat sen olevan sovellettavissa varhaiskasvatukseen.