Askelääneneristävyyden parametrisen laskentamallin validointi
Riitakangas, Jani (2023)
Riitakangas, Jani
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103128203
Tiivistelmä
Suomessa on tutkittu rakenteiden ääneneristävyyttä asuinrakennuksissa 1950-luvulta alkaen ja annettu ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä teknisinä mittalukuina vuodesta 1975. Määräysten tarkoituksena on varmistaa, että tilojen ääneneristävyys suunnitellaan ja toteutetaan tukemaan tilojen käyttötarkoitusta. Rakennuksessa rakenteiden askelääneneristävyyden tulee olla sellaisella tasolla, etteivät ympäröiviin tiloihin kantautuvat askel- ja runkoäänet aiheuta haittaa tilojen käyttöön, viihtyisyyteen tai terveyteen. Vuonna 1975 julkaistussa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 asetettiin ensikertaa vaatimukset asuinrakennuksen ääneneristävyydelle. Rakentamismääräyskokoelmassa annetut määräykset on esitetty akustisina mittalukuina, joiden avulla askelääneneristävyyttä voidaan helposti tutkia ja vertailla. Tilojen välistä askelääneneristävyyttä voidaan tutkia mittaamalla valmiissa rakennuksessa sekä yksittäisiä rakennusosia laboratorio-olosuhteissa. Askelääneneristävyyden eri ilmiöiden ja materiaaliominaisuuksien perusteella voidaan laatia laskentamalli, jonka avulla rakenteiden askelääneneristävyyttä voidaan tarkastella jo suunnitteluvaiheessa. Jotta laskentamallin avulla voidaan saada aikaan käytännössä toimivia suunnitteluratkaisuja, tulee sen avulla laskettujen tulosten olla riittävän luotettavia. Tämän työn tavoitteena oli selvittää A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n kehittämän ja käyttämän laskentamallin luotettavuutta ja tulosten tarkkuutta.
Kirjallisuustutkimuksen periaatteita hyödyntämällä etsittiin julkisista artikkeleista, raporteista sekä kirjallisuudesta laboratoriossa tehtyjen mittausten tuloksia. Laboratoriomittaustuloksia voitiin vertailla laskentamallilla laskettuihin vastaavien rakenteiden tuloksiin. Laskentamallin tarkkuutta arvioitiin vertailemalla tulosten välisiä poikkeamia. Työssä tarkasteltiin erilaisia betonisia välipohjarakenteita erikseen, jolloin mahdollisten poikkeamien syitä voitiin tarkastella tarkemmin. Tarkasteltavat rakennetyypit koostuivat betonirakenteisista raakavälipohjista ja sen erilaisista pintarakenteista sekä -materiaaleista.
Tulosten perusteella laskentamallin avulla voidaan laskea erilaisten välipohjien askelääneneristävyyksiä riittävän tarkasti ja laadukkaasti, jotta sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa. Jatkotutkimuksen kohteeksi työn aikana tunnistettiin erityisesti kelluvien rakenteiden laskentaan käytettävien asiantuntijaoptioiden tarkempi tarkastelu. Laskentamallin materiaalikirjaston ylläpito ja päivittäminen havaittiin laskentamallin käytön ja sen laadun ylläpitämisen kannalta tärkeänä.
Kirjallisuustutkimuksen periaatteita hyödyntämällä etsittiin julkisista artikkeleista, raporteista sekä kirjallisuudesta laboratoriossa tehtyjen mittausten tuloksia. Laboratoriomittaustuloksia voitiin vertailla laskentamallilla laskettuihin vastaavien rakenteiden tuloksiin. Laskentamallin tarkkuutta arvioitiin vertailemalla tulosten välisiä poikkeamia. Työssä tarkasteltiin erilaisia betonisia välipohjarakenteita erikseen, jolloin mahdollisten poikkeamien syitä voitiin tarkastella tarkemmin. Tarkasteltavat rakennetyypit koostuivat betonirakenteisista raakavälipohjista ja sen erilaisista pintarakenteista sekä -materiaaleista.
Tulosten perusteella laskentamallin avulla voidaan laskea erilaisten välipohjien askelääneneristävyyksiä riittävän tarkasti ja laadukkaasti, jotta sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa. Jatkotutkimuksen kohteeksi työn aikana tunnistettiin erityisesti kelluvien rakenteiden laskentaan käytettävien asiantuntijaoptioiden tarkempi tarkastelu. Laskentamallin materiaalikirjaston ylläpito ja päivittäminen havaittiin laskentamallin käytön ja sen laadun ylläpitämisen kannalta tärkeänä.