Kardioversiota tarvitsevan eteisvärinäpotilaan hoitoprotokollan sujuvoittaminen Tays Acutassa
Neuvonen, Anni (2023)
Neuvonen, Anni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103028168
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023103028168
Tiivistelmä
Suomessa eteisvärinä on selvästi yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, joka aiheuttaa runsaasti päivystyskäyntejä. Hoitamattomana eteisvärinä lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle sekä muille tromboembolisille komplikaatioille ja huonontaa elämänlaatua. Sähköinen rytminsiirto eli kardioversio on yksi keskeisimmistä eteisvärinän hoitomuodoista. Pirkanmaan hyvinvointialueella sijaitsevassa yhteispäivystys Tays Acutassa hoidetaan vuosittain noin 100 000 potilasta, joista vuonna 2021 rytmihäiriöpotilaita oli vuorokaudessa noin neljästä viiteen potilasta. Tays Acutassa on tällä hetkellä käytössä kirjallinen hoitoprotokolla kardioversiopotilaan hoidosta, jolla on pyritty yhdenmukaistamaan kyseisen potilasryhmän hoitoa päivystyksessä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida tämänhetkisen kardioversiota tarvitsevan eteisvärinäpotilaan hoitoprotokollan toimivuutta nykyisessä muodossaan ja onko sitä muokkaamalla mahdollista parantaa potilaan hoitoprosessia päivystyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli potilaan hoitopolun sujuvoittaminen siten, että hoidon eteneminen olisi niin potilaan kuin hoitohenkilökunnankin kannalta sujuvaa. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa tietoa sellaisista seikoista, jotka mahdollisesti hidastavat potilaan läpimenoaikaa päivystyksessä. Tutkimuksessa aihetta käsiteltiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena ja kyselyyn vastasi yhteensä 25 päivystyksessä toimivaa hoitajaa. Tutkimuksessa hoitajien kokemuksia selvitettiin neljän avoimen kysymyksen avulla, jotka koostuivat hoitohenkilökunnan kokemuksista prosessin tämänhetkisestä toimivuudesta kokonaisuutena sekä seikoista, jotka nopeuttavat tai hidastavat prosessin toimintaa. Viimeisenä kysymyksenä selvitettiin kuinka hoitohenkilökunta kehittäisi toimintaa paremman sujuvuuden ja läpimenoaikojen osalta.
Tutkimustuloksissa hoitoprosessi kokonaisuutena koettiin pääsääntöisesti hyvin toimivaksi jo tällä hetkellä. Hoitoprotokollan selkeys, yksinkertaisuus ja linjastomaisuus vaikuttivat hoitajien kokemukseen toimivuudesta. Toimintaa edistäväksi tekijäksi vastaajat raportoivat myös anestesiataitoisten akuuttilääkäreiden parantuneen saatavuuden. Hidastavina tekijöinä vastaajat kokivat etenkin erilaiset odotusajat esimerkiksi laboratorionäytteenottoon tai tulosten saapumiseen liittyen. Myös ajoittaiset haasteet lääkäreiden saatavuudessa vaikuttivat kokemuksiin selvästi. Selkeänä kehittämiskohteena tutkimukseen vastanneet henkilöt nostivat esiin vierianalytiikan hyödyntämisen potilaan hoidossa sekä anestesiataitoisten lääkäreiden määrän lisäämisen vuorokohtaisesti. Tutkimustulokset tullaan luovuttamaan toimeksiantajan käyttöön toiminnan kehittämisen tukemiseksi.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida tämänhetkisen kardioversiota tarvitsevan eteisvärinäpotilaan hoitoprotokollan toimivuutta nykyisessä muodossaan ja onko sitä muokkaamalla mahdollista parantaa potilaan hoitoprosessia päivystyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli potilaan hoitopolun sujuvoittaminen siten, että hoidon eteneminen olisi niin potilaan kuin hoitohenkilökunnankin kannalta sujuvaa. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa tietoa sellaisista seikoista, jotka mahdollisesti hidastavat potilaan läpimenoaikaa päivystyksessä. Tutkimuksessa aihetta käsiteltiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena ja kyselyyn vastasi yhteensä 25 päivystyksessä toimivaa hoitajaa. Tutkimuksessa hoitajien kokemuksia selvitettiin neljän avoimen kysymyksen avulla, jotka koostuivat hoitohenkilökunnan kokemuksista prosessin tämänhetkisestä toimivuudesta kokonaisuutena sekä seikoista, jotka nopeuttavat tai hidastavat prosessin toimintaa. Viimeisenä kysymyksenä selvitettiin kuinka hoitohenkilökunta kehittäisi toimintaa paremman sujuvuuden ja läpimenoaikojen osalta.
Tutkimustuloksissa hoitoprosessi kokonaisuutena koettiin pääsääntöisesti hyvin toimivaksi jo tällä hetkellä. Hoitoprotokollan selkeys, yksinkertaisuus ja linjastomaisuus vaikuttivat hoitajien kokemukseen toimivuudesta. Toimintaa edistäväksi tekijäksi vastaajat raportoivat myös anestesiataitoisten akuuttilääkäreiden parantuneen saatavuuden. Hidastavina tekijöinä vastaajat kokivat etenkin erilaiset odotusajat esimerkiksi laboratorionäytteenottoon tai tulosten saapumiseen liittyen. Myös ajoittaiset haasteet lääkäreiden saatavuudessa vaikuttivat kokemuksiin selvästi. Selkeänä kehittämiskohteena tutkimukseen vastanneet henkilöt nostivat esiin vierianalytiikan hyödyntämisen potilaan hoidossa sekä anestesiataitoisten lääkäreiden määrän lisäämisen vuorokohtaisesti. Tutkimustulokset tullaan luovuttamaan toimeksiantajan käyttöön toiminnan kehittämisen tukemiseksi.