Laatuhukan vähentäminen särmäystyövaiheessa
Valkeemäki, Mika (2023)
Valkeemäki, Mika
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102327868
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tibnor Oy:n Seinäjoen teräspalvelukeskus. Tibnor Oy toimittaa terästä, metalleja ja niiden esikäsittelypalveluita teollisuusyrityksille Pohjoismaissa ja Baltiassa. Työn tavoitteena oli tutkia teräsosien särmäyksessä syntyneitä laatuvirheitä ja löytää merkittävimpiä epäkohtia, joita kehittämällä laatuhukkaa saadaan työvaiheessa vähennettyä.
Teoriaosuudessa käsitellään laadun parantamisen filosofioita, jotka toimivat pohjana toiminnan kehittämisessä. Osiossa käsitellään myös ongelmanratkaisun eri vaiheita ja yleisiä laatutyökaluja, joita voidaan käyttää ongelmanratkaisun eri vaiheissa. Teoriassa käsitellään myös särmäyksen teoriaa, jossa tarkasteltiin mm. aineen käyttäytymistä taivutuksessa ja taivutuksessa esiintyviä epävarmuustekijöitä. Työn toteutuksessa kartoitettiin ensin laadun nykytilaa särmäystyövaiheessa ja koottiin seurantajakson aikana tehdyt osien hylkäykset taulukkoon. Hylkäystilanteista ja osista kerättiin lisätietoa tuotannonohjausjärjestelmästä, ja nämä lajiteltiin eri juurisyiden mukaan. Tämän jälkeen hylkäystilanteita tarkasteltiin Pareto-analyysin avulla ja lisäksi tutkittiin mahdollisia riippuvuussuhteita hylättyjen osien välillä. Apuna laatuhukan tutkimisessa käytettiin kvalitatiivista haastattelua työntekijöiden kanssa.
Työn tuloksena saatiin selville merkittävimmät ongelmakohdat, joita kehittämällä yrityksen on mahdollista vähentää työvaiheessa syntyviä hylkäystilanteita. Kehitettävää löytyi töiden teknisessä katselmuksessa ennen tuotantoon saapumista. Myyntiorganisaatiossa ei aina ole selvää, mikä on prosessin todellinen laaduntuottokyky, kun tarkkuusvaatimukset ylittävät standardin. Epäkohta on mahdollista korjata koulutuksella ja tarvittaessa lisätutkimuksella. Laskentaohjelmiston epätarkkuus särmäyksessä oli toinen merkittävistä epäkohdista. Tätä on mahdollista kehittää tutkimalla mahdollisuutta muokata laskentaohjelmaa tai kokeellisesti mittaamalla ja dokumentoimalla testikappaleita eri materiaaleilla. Kolmas merkittävä laatuhaaste oli operaattoreiden inhimilliset virheet, joita on mahdollista vähentää jatkuvalla parantamisella yhdessä työntekijöiden kanssa.
Teoriaosuudessa käsitellään laadun parantamisen filosofioita, jotka toimivat pohjana toiminnan kehittämisessä. Osiossa käsitellään myös ongelmanratkaisun eri vaiheita ja yleisiä laatutyökaluja, joita voidaan käyttää ongelmanratkaisun eri vaiheissa. Teoriassa käsitellään myös särmäyksen teoriaa, jossa tarkasteltiin mm. aineen käyttäytymistä taivutuksessa ja taivutuksessa esiintyviä epävarmuustekijöitä. Työn toteutuksessa kartoitettiin ensin laadun nykytilaa särmäystyövaiheessa ja koottiin seurantajakson aikana tehdyt osien hylkäykset taulukkoon. Hylkäystilanteista ja osista kerättiin lisätietoa tuotannonohjausjärjestelmästä, ja nämä lajiteltiin eri juurisyiden mukaan. Tämän jälkeen hylkäystilanteita tarkasteltiin Pareto-analyysin avulla ja lisäksi tutkittiin mahdollisia riippuvuussuhteita hylättyjen osien välillä. Apuna laatuhukan tutkimisessa käytettiin kvalitatiivista haastattelua työntekijöiden kanssa.
Työn tuloksena saatiin selville merkittävimmät ongelmakohdat, joita kehittämällä yrityksen on mahdollista vähentää työvaiheessa syntyviä hylkäystilanteita. Kehitettävää löytyi töiden teknisessä katselmuksessa ennen tuotantoon saapumista. Myyntiorganisaatiossa ei aina ole selvää, mikä on prosessin todellinen laaduntuottokyky, kun tarkkuusvaatimukset ylittävät standardin. Epäkohta on mahdollista korjata koulutuksella ja tarvittaessa lisätutkimuksella. Laskentaohjelmiston epätarkkuus särmäyksessä oli toinen merkittävistä epäkohdista. Tätä on mahdollista kehittää tutkimalla mahdollisuutta muokata laskentaohjelmaa tai kokeellisesti mittaamalla ja dokumentoimalla testikappaleita eri materiaaleilla. Kolmas merkittävä laatuhaaste oli operaattoreiden inhimilliset virheet, joita on mahdollista vähentää jatkuvalla parantamisella yhdessä työntekijöiden kanssa.