Artesaanitislaamon panimoprosessin kehittäminen
Mattila, Ida (2023)
Mattila, Ida
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksi antajana toimi Turun tislaamo Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten vodkan valmistuksen alussa tehtävän raaka-aineen jauhatuksen ja mäskäyksen parametrien muuttaminen vaikuttaa sokeri- eli uutesaantoon ja siten käymisen jälkeiseen alkoholipitoisuuteen. Mikäli käymisen jälkeistä alkoholipitoisuutta saataisiin nykyisestä nostettua, lyhentyisi tislauksen kesto ja 96 tilavuusprosenttisen alkoholin saanto paranisi.
Eri parametrien vaikutusta selvitettiin tekemällä mäskäyksiä kolmella eri jauhatusasteella eri lämpötiloissa, minkä lisäksi tutkittiin mäskäyksen keston ja ohjelmoidun infuusiomäskäyksen eli portaittaisen mäskäyksen vaikutusta uutesaantoon. Mäskäyksissä muodostunut vierre käytettiin hiivan avulla ja käymisen jälkeinen alkoholipitoisuus tutkittiin kaasukromatografin avulla. Kokeiden suunnittelussa ja suorituksessa otettiin mahdollisimman hyvin huomioon tislaamon toimintatavat ja heidän laitteistonsa mahdollisuudet.
Saatujen tulosten mukaan uutesaantoa saatiin parannettua optimoimalla jauhatusaste, suorittamalla mäskäys tarpeeksi korkeassa lämpötilassa ja huolehtimalla riittävän tehokkaasta sekoituksesta. Mäskäyksen keston pidentäminen yli tuntiin tai ohjelmoidun infuusiomäskäyksen käyttäminen ei näyttänyt tuovan lisäarvoa prosessiin.
Eri parametrien vaikutusta selvitettiin tekemällä mäskäyksiä kolmella eri jauhatusasteella eri lämpötiloissa, minkä lisäksi tutkittiin mäskäyksen keston ja ohjelmoidun infuusiomäskäyksen eli portaittaisen mäskäyksen vaikutusta uutesaantoon. Mäskäyksissä muodostunut vierre käytettiin hiivan avulla ja käymisen jälkeinen alkoholipitoisuus tutkittiin kaasukromatografin avulla. Kokeiden suunnittelussa ja suorituksessa otettiin mahdollisimman hyvin huomioon tislaamon toimintatavat ja heidän laitteistonsa mahdollisuudet.
Saatujen tulosten mukaan uutesaantoa saatiin parannettua optimoimalla jauhatusaste, suorittamalla mäskäys tarpeeksi korkeassa lämpötilassa ja huolehtimalla riittävän tehokkaasta sekoituksesta. Mäskäyksen keston pidentäminen yli tuntiin tai ohjelmoidun infuusiomäskäyksen käyttäminen ei näyttänyt tuovan lisäarvoa prosessiin.