Rehtorin työtoimenkuva ja johtajuusrooli. Tapaustutkimus eräästä taiteen perusopetusta antavasta tanssioppilaitoksesta 2020-luvulla
Carlsson, Marko (2023)
Carlsson, Marko
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060521615
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on kysyä, mikä on koulun johtajan - rehtorin - tehtävä, rooli ja merkitys taiteen perusopetusta antavassa tanssioppilaitoksessa 2020-luvulla. Lähtökohtana ovat lakimuutokset, joilla taiteen perusopetusta koskeva laki on täydentynyt viime vuosina ja joilla oletettavasti on ollut vaikutuksia toimintaan taiteen perusopetuksessa. Keskeinen kysymys koskee taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen rehtorin pätevyysvaatimuksia. Tämä on tärkeää siksi, että (jatko)luvan saanti taiteen perusopetukseen voi olla riippuvai-
nen rehtorin muodollisesta pätevyydestä.
Työssä kiinnitetään huomiota vaatimusten ristiriitaisuuteen ja toisaalta niiden ohjeelliseen luonteeseen. On perusteltua kysyä, millä ehdoin vaatimukset voivat olla yhtäläiset suhteessa perusopetukseen: taidealan opettajankoulutus on alkanut vasta 1980- ja 90-luvuilla, ja pätevöitymisreittejä esimiestehtäviin on ollut vähän.
Peruskoulun rehtorin työstä on ilmestynyt 2000-luvulla väitöskirjoja, mutta taiteen perusopetuksen osalta tieto on vähäistä ja hajanaista.
Päähuomio tutkimuksessa kohdistuu yhden tanssikoulun rehtorin työhön ja toimintaan, jota lähestytään tapaustutkimuksena (case study). Työssä analysoidaan niitä seikkoja ja merkityksiä, joita "tapaus", alalla vuosi-
kymmenet työskennellyt rehtori, antaa työlleen ja toiminnalleen pedagogisena johtajana taiteen perusopetuksessa koko sen 30-vuotisen historian ajalta. Näin tutkimuksen avulla saadaan uutta, ajantasaista tietoa taidealan oppilaitoksen johtamisesta, jota voidaan myöhemmin täydentää laajemmalla tutkimusotoksella.
nen rehtorin muodollisesta pätevyydestä.
Työssä kiinnitetään huomiota vaatimusten ristiriitaisuuteen ja toisaalta niiden ohjeelliseen luonteeseen. On perusteltua kysyä, millä ehdoin vaatimukset voivat olla yhtäläiset suhteessa perusopetukseen: taidealan opettajankoulutus on alkanut vasta 1980- ja 90-luvuilla, ja pätevöitymisreittejä esimiestehtäviin on ollut vähän.
Peruskoulun rehtorin työstä on ilmestynyt 2000-luvulla väitöskirjoja, mutta taiteen perusopetuksen osalta tieto on vähäistä ja hajanaista.
Päähuomio tutkimuksessa kohdistuu yhden tanssikoulun rehtorin työhön ja toimintaan, jota lähestytään tapaustutkimuksena (case study). Työssä analysoidaan niitä seikkoja ja merkityksiä, joita "tapaus", alalla vuosi-
kymmenet työskennellyt rehtori, antaa työlleen ja toiminnalleen pedagogisena johtajana taiteen perusopetuksessa koko sen 30-vuotisen historian ajalta. Näin tutkimuksen avulla saadaan uutta, ajantasaista tietoa taidealan oppilaitoksen johtamisesta, jota voidaan myöhemmin täydentää laajemmalla tutkimusotoksella.