Stora Enso Metsän luonnonhoidon laadunmittausten tuloksien vaihtelu
Blomberg, Patrik; Rautiainen, Arttu (2023)
Blomberg, Patrik
Rautiainen, Arttu
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614782
Tiivistelmä
Päätavoitteena luonnonhoidolla on pyrkiä säilyttämään tai tuomaan takaisin jo mahdollisesti hävinnyt luonnon monimuotoisuus. Tärkeimpiä huomioitavia osa-alueita kestävän metsätalouden takaamiseksi ovat metsän monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. Aktiivisessa käytössä olevia keinoja on olemassa jo useita ja jokaisella niillä voidaan saada aikaiseksi merkittävää edistystä olosuhteissa metsäluonnolle ja sen eliölajeille. Hakkuumäärien kasvaessa luontolaadun mittausmenetelmiä on tutkittava ja kehitettävä, jotta Suomessa pystytään ylläpitämään kestävän metsätalouden harjoittamista.
Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää Stora Enso Metsän luonnonhoidon luontolaatumittausten vastauksista mahdollisia henkilöstöryhmien välisiä eroja. Tutkimuksessa keskityttiin 5 eri henkilöstöryhmän välisiin mittauksiin ja analysoitavana oli 6 eri pääkohtaa. Kohteena olivat säästöpuut, metsälain 10 §:n kohteet, vesiensuojelu, lajien ja elinympäristöjen suojelu, riistatiheiköt sekä luonnonhoidon laadun kokonaisarvosana. Stora Enso Metsä voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia luontolaatumittauksen kehittämiseen.
Tutkimuksessa käytetyt analyysit toteutettiin SPSS-järjestelmällä. Aineistosta testattiin normaalijakauma, jonka jälkeen se testattiin Kruskal-Wallis-testillä. Kruskal-Wallis-testien tuloksena henkilöstöryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja laadunmittausten osalta oli henkilöstöryhmien arvioimista kuolleen pystypuun ja elävien säästöpuiden kappalemääristä hehtaarilla, metsälain 10 §:n mukaisten kohteiden säilymisestä, riistatiheiköiden määristä hehtaarilla sekä eroavia näkemyksiä luonnonhoidon laadun kokonaisarvosanasta.
Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää Stora Enso Metsän luonnonhoidon luontolaatumittausten vastauksista mahdollisia henkilöstöryhmien välisiä eroja. Tutkimuksessa keskityttiin 5 eri henkilöstöryhmän välisiin mittauksiin ja analysoitavana oli 6 eri pääkohtaa. Kohteena olivat säästöpuut, metsälain 10 §:n kohteet, vesiensuojelu, lajien ja elinympäristöjen suojelu, riistatiheiköt sekä luonnonhoidon laadun kokonaisarvosana. Stora Enso Metsä voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia luontolaatumittauksen kehittämiseen.
Tutkimuksessa käytetyt analyysit toteutettiin SPSS-järjestelmällä. Aineistosta testattiin normaalijakauma, jonka jälkeen se testattiin Kruskal-Wallis-testillä. Kruskal-Wallis-testien tuloksena henkilöstöryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja laadunmittausten osalta oli henkilöstöryhmien arvioimista kuolleen pystypuun ja elävien säästöpuiden kappalemääristä hehtaarilla, metsälain 10 §:n mukaisten kohteiden säilymisestä, riistatiheiköiden määristä hehtaarilla sekä eroavia näkemyksiä luonnonhoidon laadun kokonaisarvosanasta.