Väylälaitteiden kunnonvalvonta Valmet DNA -järjestelmässä
Pitkämäki, Juha (2023)
Pitkämäki, Juha
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051110252
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli väylälaitteiden kunnonvalvonnan kehittäminen Valion Seinäjoen tehtaalle Valmet DNA -automaatiojärjestelmässä. Opinnäytetyössä huomioitiin kunnossapidon tavoite hyödyntää kunnonvalvontaa ennakoivassa kunnossapidossa. Tavoitteena oli laajentaa kunnonvalvonnan kattavuutta tehtaalla sovituissa raameissa. Tavoitteena oli myös kunnonvalvonnan raportoinnin kehittäminen järjestelmässä käytettävissä olevilla työkaluilla. Valmet DNA:ssa oli tarvittavat palvelimet, ohjelmistot ja lisenssit jo olemassa, mutta kunnonvalvonnan ominaisuuksia ei hyödynnetty kaikilla tehtaan osastoilla ja raportointiominaisuuksia ei ollut otettu käyttöön.
Työn alussa perehdyttiin väylälaitteiden kunnonvalvonnan taustalla oleviin FDT- ja DTM-teknologioihin, joihin myös Valmet DNA:n kunnonvalvontatyökalut perustuvat. Tämän jälkeen paneuduttiin Valmetin Field Device Manager -konseptiin, johon kuuluvat Field Device Manager kenttälaitteiden hallintaan ja Field Device Condition Monitoring laitteiden kunnonvalvontaan. Kun tarvittavat ohjelmistot ja ominaisuudet DNA:ssa oli omaksuttu, siirryttiin priorisoimaan lisättäviä laitteita yhteiskäsittelyn ja vastaanoton prosessialueella. Priorisoinnin jälkeen määritellyt laitteet lisättiin kunnonvalvonnan piiriin. Laitteiden lisäyksen jälkeen otettiin käyttöön sähköpostiraportointiohjelmisto CM-palvelimella.
Työn tuloksena kunnonvalvontaa saatiin laajennettua sovitussa laajuudessa. Laitteiden kunnonvalvontaan lisäämisen jälkeen selvisi, että useat lisätyistä laitteista olivatkin huollon tai korjauksen tarpeessa. Tästä voidaankin johtopäätöksenä todeta väylälaitteiden kunnonvalvonnasta olevan hyötyä kunnossapidolle, kun halutaan siirtyä reagoivasta ennakoivaan suuntaan. Myös syklinen sähköpostiraportointi saatiin menestyksekkäästi otettua käyttöön ja tässä vaiheessa raportit lähetettiin ainoastaan työn tekijälle. Se, tuleeko kunnonvalvonta aktiiviseen käyttöön kunnossapidon arjessa, jää nähtäväksi. Tähän vaikuttaa varmasti sekä kunnossapitäjien että johdon asenne ja motivaatio asiaa kohtaan.
Työn alussa perehdyttiin väylälaitteiden kunnonvalvonnan taustalla oleviin FDT- ja DTM-teknologioihin, joihin myös Valmet DNA:n kunnonvalvontatyökalut perustuvat. Tämän jälkeen paneuduttiin Valmetin Field Device Manager -konseptiin, johon kuuluvat Field Device Manager kenttälaitteiden hallintaan ja Field Device Condition Monitoring laitteiden kunnonvalvontaan. Kun tarvittavat ohjelmistot ja ominaisuudet DNA:ssa oli omaksuttu, siirryttiin priorisoimaan lisättäviä laitteita yhteiskäsittelyn ja vastaanoton prosessialueella. Priorisoinnin jälkeen määritellyt laitteet lisättiin kunnonvalvonnan piiriin. Laitteiden lisäyksen jälkeen otettiin käyttöön sähköpostiraportointiohjelmisto CM-palvelimella.
Työn tuloksena kunnonvalvontaa saatiin laajennettua sovitussa laajuudessa. Laitteiden kunnonvalvontaan lisäämisen jälkeen selvisi, että useat lisätyistä laitteista olivatkin huollon tai korjauksen tarpeessa. Tästä voidaankin johtopäätöksenä todeta väylälaitteiden kunnonvalvonnasta olevan hyötyä kunnossapidolle, kun halutaan siirtyä reagoivasta ennakoivaan suuntaan. Myös syklinen sähköpostiraportointi saatiin menestyksekkäästi otettua käyttöön ja tässä vaiheessa raportit lähetettiin ainoastaan työn tekijälle. Se, tuleeko kunnonvalvonta aktiiviseen käyttöön kunnossapidon arjessa, jää nähtäväksi. Tähän vaikuttaa varmasti sekä kunnossapitäjien että johdon asenne ja motivaatio asiaa kohtaan.