Yläraajaproteesin vaikutus yksilön minäkuvaan : systemoitu kirjallisuuskatsaus
Alatalo, Salla (2023)
Alatalo, Salla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305057837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella yläraajaproteesin vaikutuksia yksilön minäkuvaan systemoidun kirjallisuuskatsauksen menetelmän mukaisesti. Tavoitteena oli kasata aiheesta tietoa, jota voisivat hyödyntää alan opiskelijat sekä ammattilaiset. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta, joka mahdollisti aikaisemman tutkimustiedon kartoittamisen ja analysoimisen.
Aineistonhaku toteutettiin Cinahl Complete -tietokannassa, josta sisäänottokriteerien perusteella opinnäytetyöhön sisällytettiin kuusi tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelien luotettavuutta tarkasteltiin vertaisarvioinnin pohjalta ja aineiston analyysi suoritetiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin pohjalta muodostui kolme yläluokkaa: sosiaalinen minäkuva, fyysinen minäkuva ja emotionaalinen minäkuva.
Analyysin tuloksena voitiin todeta, että yläraajaproteesilla on vaikutusta yksilön minäkuvaan monella eri osa-alueella, mutta kokemukset olivat hyvin yksilöllisiä henkilöiden kesken. Proteesin koettiin auttavan yhteiskuntaan sopeutumisessa ja antavan turvaa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sen oli myös havaittu vaikuttavan positiivisesti ulkonäköön ja auttavan kehon symmetrian ja ryhdin ylläpitämisessä. Proteesin tarpeellisuus arkipäiväisissä toiminnoissa jakoi kuitenkin mielipiteitä koehenkilöiden kesken. Yläraajaproteesi koettiin olevan osa tunne- ja sopeutumisprosessia. Se auttoi myös uuden ulkonäön hyväksymisessä. Toisaalta se saattoi ylläpitää psyykkisiä haasteita.
Proteesityypin valinta sekä yläraajaproteesien jatkuva kehittäminen ovat tärkeässä asemassa toisaalta toimintakyvyn parantamisen, mutta myös asiakastyytyväisyyden varmistamisen kannalta. Apuvälineteknikko protetiikan asiantuntijana onkin keskeisessä roolissa asiakkaan minäkuvan vahvistamisessa. Opinnäytetyön luotettavuutta vahvistaa systemoidun kirjallisuuskatsauksen tekeminen menetelmän mukaisesti, mutta heikentävinä tekijöinä ovat muun muassa tutkimuksien sisäänoton haastavuus ja sisällytettyjen tutkimuksien vähäinen määrä. Aiheesta olisikin hyvä tehdä lisää tutkimusta laajemmalla aineistolla ja monipuolisemmalla näkökulmalla.
Aineistonhaku toteutettiin Cinahl Complete -tietokannassa, josta sisäänottokriteerien perusteella opinnäytetyöhön sisällytettiin kuusi tutkimusartikkelia. Tutkimusartikkelien luotettavuutta tarkasteltiin vertaisarvioinnin pohjalta ja aineiston analyysi suoritetiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin pohjalta muodostui kolme yläluokkaa: sosiaalinen minäkuva, fyysinen minäkuva ja emotionaalinen minäkuva.
Analyysin tuloksena voitiin todeta, että yläraajaproteesilla on vaikutusta yksilön minäkuvaan monella eri osa-alueella, mutta kokemukset olivat hyvin yksilöllisiä henkilöiden kesken. Proteesin koettiin auttavan yhteiskuntaan sopeutumisessa ja antavan turvaa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sen oli myös havaittu vaikuttavan positiivisesti ulkonäköön ja auttavan kehon symmetrian ja ryhdin ylläpitämisessä. Proteesin tarpeellisuus arkipäiväisissä toiminnoissa jakoi kuitenkin mielipiteitä koehenkilöiden kesken. Yläraajaproteesi koettiin olevan osa tunne- ja sopeutumisprosessia. Se auttoi myös uuden ulkonäön hyväksymisessä. Toisaalta se saattoi ylläpitää psyykkisiä haasteita.
Proteesityypin valinta sekä yläraajaproteesien jatkuva kehittäminen ovat tärkeässä asemassa toisaalta toimintakyvyn parantamisen, mutta myös asiakastyytyväisyyden varmistamisen kannalta. Apuvälineteknikko protetiikan asiantuntijana onkin keskeisessä roolissa asiakkaan minäkuvan vahvistamisessa. Opinnäytetyön luotettavuutta vahvistaa systemoidun kirjallisuuskatsauksen tekeminen menetelmän mukaisesti, mutta heikentävinä tekijöinä ovat muun muassa tutkimuksien sisäänoton haastavuus ja sisällytettyjen tutkimuksien vähäinen määrä. Aiheesta olisikin hyvä tehdä lisää tutkimusta laajemmalla aineistolla ja monipuolisemmalla näkökulmalla.