Liiketalouden opiskelijoiden perehdytyskokemukset työelämässä ja sen vaikutus työhyvinvointiin
Urrila, Mervi; Urrila, Mira (2023)
Urrila, Mervi
Urrila, Mira
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303093256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303093256
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin opiskelijoiden perehdytyskokemuksia työelämässä. Tavoitteena oli selvittää minkälaiset seikat vaikuttavat haitallisen stressin määrään perehdytyksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tutkittiin, onko perehdytyksellä vaikutusta työnantajamielikuvaan ja mitkä asiat koettiin perehdytyksessä hyviksi ja missä oli parannettavaa.
Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alan päiväopiskelijoille. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden kokemuksia perehdytyksestä. Taustakysymyksinä kyselyssä oli muun muassa yrityksen kokoon ja työsuhteen laatuun ja pituuteen liittyvät kysymykset. Tämän lisäksi opiskelijoilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokivat perehdytyksen onnistuneen, sekä kuinka paljon he kokivat haitallista stressiä perehdytyksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten hyvin perehdytyksen osa-alueet, kuten hallinnollinen perehdytys ja työyhteisöön perehdyttäminen oli hoidettu.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että esimerkiksi perehdytyksen pituudella ja sillä, oliko henkilölle nimetty yrityksessä perehdyttäjää, oli vaikutusta koetun stressin määrään. Tutkimuksen tuloksista selvisi myös, että yli 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä perehdytys oli hoidettu yleisesti paremmin. Koetun stressin määrä oli kyselyn perusteella korkeimmillaan varsinaisen perehdytyksen loputtua, eli silloin kuin itsenäinen työskentely alkaa. Tuloksista huomattiin kuitenkin, että stressin määrä vähenee, kun työtä on tehty pidempään.
Opinnäytetyössä tutkittiin opiskelijoiden perehdytyskokemuksia työelämässä. Tavoitteena oli selvittää minkälaiset seikat vaikuttavat haitallisen stressin määrään perehdytyksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tutkittiin, onko perehdytyksellä vaikutusta työnantajamielikuvaan ja mitkä asiat koettiin perehdytyksessä hyviksi ja missä oli parannettavaa.
Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alan päiväopiskelijoille. Kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden kokemuksia perehdytyksestä. Taustakysymyksinä kyselyssä oli muun muassa yrityksen kokoon ja työsuhteen laatuun ja pituuteen liittyvät kysymykset. Tämän lisäksi opiskelijoilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokivat perehdytyksen onnistuneen, sekä kuinka paljon he kokivat haitallista stressiä perehdytyksen eri vaiheissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten hyvin perehdytyksen osa-alueet, kuten hallinnollinen perehdytys ja työyhteisöön perehdyttäminen oli hoidettu.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että esimerkiksi perehdytyksen pituudella ja sillä, oliko henkilölle nimetty yrityksessä perehdyttäjää, oli vaikutusta koetun stressin määrään. Tutkimuksen tuloksista selvisi myös, että yli 30 henkilöä työllistävissä yrityksissä perehdytys oli hoidettu yleisesti paremmin. Koetun stressin määrä oli kyselyn perusteella korkeimmillaan varsinaisen perehdytyksen loputtua, eli silloin kuin itsenäinen työskentely alkaa. Tuloksista huomattiin kuitenkin, että stressin määrä vähenee, kun työtä on tehty pidempään.