Pyöräilyn kulkutapaosuuden määrällinen kehitys 2010-luvulta nykyhetkeen – kohti ilmastoystävällistä kaupunkiliikennepolitiikkaa
Partanen, Valtteri (2023)
Partanen, Valtteri
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301171371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301171371
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki pyöräilyn kulkutapaosuuden ajallista kehitystä 2010-luvulta nykyhetkeen. Tutkimus toteutettiin kahteen kohdekaupunkiin keskittyneenä tapaustutkimuksena. Tarkoituksena oli tutkia kohdekaupunkien panostuksia pyöräliikenteen edistämiseen sekä etsiä kasvavan kehityksen trendejä kaupunkien vuosittaisista pyöräliikennemäärätiedoista.
Liikenteestä muodostuvista kasvihuonepäästöistä selkeästi suurin osa on peräisin tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä noin puolet on henkilöautoliikenteen tuottamia. Liikenteen päästöjen hillitsemiseksi kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla on alettu yhä enemmän edistämään kestävän liikkumisen kulkumuotoja. Pyöräilyn edistäminen kunnallisella tasolla perustuu tavoitteellisesti laadittuihin pyöräilyn ja jalankulun edistämisohjelmiin. Liikennetutkimukset sekä liikennemäärätietojen seuranta kuuluvat myös olennaisesti pyöräilyn eteen tehtävään edistämis- ja kehitystyöhön.
Opinnäytetyön empiirinen osuus perustui Jyväskylän ja Tampereen kaupunkien mittaamien pyöräilyn liikennemäärätietojen määrälliseen analyysiin. Liikennemääräaineistosta poimittiin ja tutkittiin kulkutapaosuuden kehitystä kuvaavia sisältökokonaisuuksia. Tutkimuksen määrällinen analyysi perustui myös osittain kulkutapojen väliseen vertailuun. Tutkituissa tapauksissa pyöräilyn todettiin kokeneen määrällistä kasvua vaihtelevasti. Pyöräilyn kulkutapaosuus koki suurta laskua vuonna 2020 levinneen koronaviruspandemian myötä.
Pyöräilymääriin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä havaittiin olleen mm. sääolosuhteissa, toimivassa pyöräinfrastruktuurissa sekä turvallisessa liikenneympäristössä. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kehitystä ei tulisi katsoa pelkästään määrällisten tietojen pohjalta. Pyöräilyn kulkutapa kehittyy myös sen eteen tehtävän poliittisen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan kautta. Pyöräilyn kulkutapaosuuden edistämistavoitteet ovat kunnianhimoisia ja toistaiseksi määrällinen kasvu ei ole ollut tarpeeksi suurta, jotta nämä kasvutavoitteet saavutettaisiin. This thesis studied the chronological development of cycling as a mode of transport from the 2010s to the present day. The study was implemented as a case study focused on 2 subject cities. The purpose of this thesis was to examine investments made by the subject cities towards the promotion of cycling as a mode of transport and to find growing trends from the traffic volume data collected.
A huge amount of the carbon dioxide emissions come from the road traffic. Nowadays roughly half of the road traffic emissions come from the passenger car traffic. To reduce the carbon dioxide emissions released from the road traffic, over the recent years, cities have been promoting sustainable modes of transport increasingly more. At the municipal level, the promotion of cycling as a mode of transport is based on the target-oriented promotion policies. Traffic research and observation of the cycle traffic volumes are also essential part of the promotion work as a whole.
The practical part of this thesis was based on the quantitative analysis of the traffic volumes from the cites of Jyväskylä and Tampere. The collected material was analyzed and categorized based on different themes of development and traffic research. The quantitative analysis was also partly based on the statistical distribution of the modes of travel. Analyzed cases found the quantitative development of cycling being both positive and negative. Cycling as a mode of transport suffered a huge decrease from the COVID-19 pandemic in the year 2020.
Many positively affecting factors to the cycling traffic volumes were found to be related to the good weather conditions, practical cycling infrastructure and traffic safe cycling environment. The development of cycling should not be looked only on quantitative data. Cycling is also developing through political influencing and organizational work. The goals of promoting cycling and its growth are ambitious and so far, the quantitative development has not been big enough to achieve these promotion goals.
Liikenteestä muodostuvista kasvihuonepäästöistä selkeästi suurin osa on peräisin tieliikenteestä. Tieliikenteen päästöistä noin puolet on henkilöautoliikenteen tuottamia. Liikenteen päästöjen hillitsemiseksi kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla on alettu yhä enemmän edistämään kestävän liikkumisen kulkumuotoja. Pyöräilyn edistäminen kunnallisella tasolla perustuu tavoitteellisesti laadittuihin pyöräilyn ja jalankulun edistämisohjelmiin. Liikennetutkimukset sekä liikennemäärätietojen seuranta kuuluvat myös olennaisesti pyöräilyn eteen tehtävään edistämis- ja kehitystyöhön.
Opinnäytetyön empiirinen osuus perustui Jyväskylän ja Tampereen kaupunkien mittaamien pyöräilyn liikennemäärätietojen määrälliseen analyysiin. Liikennemääräaineistosta poimittiin ja tutkittiin kulkutapaosuuden kehitystä kuvaavia sisältökokonaisuuksia. Tutkimuksen määrällinen analyysi perustui myös osittain kulkutapojen väliseen vertailuun. Tutkituissa tapauksissa pyöräilyn todettiin kokeneen määrällistä kasvua vaihtelevasti. Pyöräilyn kulkutapaosuus koki suurta laskua vuonna 2020 levinneen koronaviruspandemian myötä.
Pyöräilymääriin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä havaittiin olleen mm. sääolosuhteissa, toimivassa pyöräinfrastruktuurissa sekä turvallisessa liikenneympäristössä. Pyöräilyn kulkutapaosuuden kehitystä ei tulisi katsoa pelkästään määrällisten tietojen pohjalta. Pyöräilyn kulkutapa kehittyy myös sen eteen tehtävän poliittisen vaikuttamisen ja järjestötoiminnan kautta. Pyöräilyn kulkutapaosuuden edistämistavoitteet ovat kunnianhimoisia ja toistaiseksi määrällinen kasvu ei ole ollut tarpeeksi suurta, jotta nämä kasvutavoitteet saavutettaisiin.
A huge amount of the carbon dioxide emissions come from the road traffic. Nowadays roughly half of the road traffic emissions come from the passenger car traffic. To reduce the carbon dioxide emissions released from the road traffic, over the recent years, cities have been promoting sustainable modes of transport increasingly more. At the municipal level, the promotion of cycling as a mode of transport is based on the target-oriented promotion policies. Traffic research and observation of the cycle traffic volumes are also essential part of the promotion work as a whole.
The practical part of this thesis was based on the quantitative analysis of the traffic volumes from the cites of Jyväskylä and Tampere. The collected material was analyzed and categorized based on different themes of development and traffic research. The quantitative analysis was also partly based on the statistical distribution of the modes of travel. Analyzed cases found the quantitative development of cycling being both positive and negative. Cycling as a mode of transport suffered a huge decrease from the COVID-19 pandemic in the year 2020.
Many positively affecting factors to the cycling traffic volumes were found to be related to the good weather conditions, practical cycling infrastructure and traffic safe cycling environment. The development of cycling should not be looked only on quantitative data. Cycling is also developing through political influencing and organizational work. The goals of promoting cycling and its growth are ambitious and so far, the quantitative development has not been big enough to achieve these promotion goals.