Rakennesuunnitteluprosessin ja tukitoimintojen tutkimustyö muuttuvassa projektiympäristössä
Taskinen, Mikko (2022)
Taskinen, Mikko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120726882
Tiivistelmä
Suunnitteluorganisaatiot ja niiden prosessit ja menetelmät teollisuudessa ovat olleet muutoksessa viimeisen 15 vuoden aikana, kun 3D-mallinnus on syrjäyttänyt kokonaan tai osittain korvannut alalla yleisesti käytettyjä työkaluja, jolloin käsin piirtäminen ovat kadonnut toimiston normaaleista menetelmistä ja prosesseista, tuoden samalla helppoutta ennen vaikeaksi tai haastavaksi koettujen suunnittelutehtävien suorittamiseen, mutta myös samalla luoden uusia töitä ja myös samalla haasteita töiden suorittamiseen, perehdytyksen ja prosessien hallintaan.
Tutkimus suoritettiin pääsääntöisesti kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin hyväksi tutkimustriangulaatiota, jolloin aineisto kerättiin kyselyyn sähköisellä kyselylomakkeella suunnitteluorganisaation toimihenkilöille numeerisessa ja tekstin muodossa. Vastaajat koostuivat rakenne- ja sähkösuunnittelijoista sekä kehitysinsinööreistä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella uudet työkalut ja niiden tuomat, joko uudet tai vanhojen menetelmien variaatiot ja prosessit tuottavat selkeästi mitattavaa työergonomian epämukavuutta niiden käyttäjille ja niille tarkoitettu perehdytys vaatii nykyään enemmän resursseja kuin aikaisemmin, joka ei ole ollut täysin synkronaatiossa muutoksen kanssa. Epämukavuus hajaantuu eri vastaaja-ryhmien välillä, joissa yhteisenä nimittäjän toimii työkokemus organisaatiossa, mutta työergonomian haasteet myös toistuvat läpi kokeneesta kokemattomaan, joka myös kertoo prosessien ja menetelmien roolista toimihenkilön työergonomian keskiössä, sekä niihin perehdytyksen tärkeydestä vaativan suunnittelutyön parissa.
Tutkimus suoritettiin pääsääntöisesti kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa käytettiin hyväksi tutkimustriangulaatiota, jolloin aineisto kerättiin kyselyyn sähköisellä kyselylomakkeella suunnitteluorganisaation toimihenkilöille numeerisessa ja tekstin muodossa. Vastaajat koostuivat rakenne- ja sähkösuunnittelijoista sekä kehitysinsinööreistä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella uudet työkalut ja niiden tuomat, joko uudet tai vanhojen menetelmien variaatiot ja prosessit tuottavat selkeästi mitattavaa työergonomian epämukavuutta niiden käyttäjille ja niille tarkoitettu perehdytys vaatii nykyään enemmän resursseja kuin aikaisemmin, joka ei ole ollut täysin synkronaatiossa muutoksen kanssa. Epämukavuus hajaantuu eri vastaaja-ryhmien välillä, joissa yhteisenä nimittäjän toimii työkokemus organisaatiossa, mutta työergonomian haasteet myös toistuvat läpi kokeneesta kokemattomaan, joka myös kertoo prosessien ja menetelmien roolista toimihenkilön työergonomian keskiössä, sekä niihin perehdytyksen tärkeydestä vaativan suunnittelutyön parissa.