Assistentin rooli, asema ja arvostus työelämässä
Ahola, Anni (2022)
Ahola, Anni
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223586
Tiivistelmä
Assistenttityön luonne ja vaatimukset ovat muuttuneet huomattavasti vuosien saatossa, jatkaen edelleen muuttumistaan. Assistenttityön perusvaatimus onkin pysyä muutoksen harjalla, jatkuvasti itseään kehittäen, sillä nimenomaan assistentilta, toimiston moniosaajalta, tullaan organisaatioissa usein ensimmäiseksi kysymään neuvoa uuden äärellä. Assistentin työ vaatii laajaa, moniosaista ammattitaitoa; työn vaatimustasosta huolimatta assistenttityö ei kuitenkaan tunnu työelämässä yleisellä tasolla herättävän suurta arvostusta tai kunnioitusta. Mistä tämä johtuu?
Assistenttityön tärkein elementti on toimia organisaationsa taustajoukoissa, tästä johtuen ulkopuolisille saattaakin jäädä epäselväksi mistä assistentin työ todellisuudessa koostuu. Voisiko arvostuksen puute työelämässä täten johtua työn luonteen ”näkymättömyydestä”? Vai johtuuko se kenties siitä, etteivät assistentit itse miellä työtään arvokkaaksi ja merkitykselliseksi? Eikö assistenteilla itsellään ole riittävästi ammattiylpeyttä nostaakseen ammattikuntansa tärkeyttä ja osaamisiaan paremmin esille? Assistenttityön arvostus- ja merkityksellisyyskysymysten lisäksi tutkin opinnäytetyössäni sitä, mikä todellisuudessa on tämän päivän assistenttityön luonne ja sen vaatimukset, sekä minkälainen assistentin rooli ja asema organisaatioissa nykypäivänä on.
Teoriaosuudessa käsittelen nykyajan assistenttityötä yleisesti. Lisäksi tutustun syvemmin siihen mikä merkitys työelämässä arvostus- ja merkityksellisyyskokemuksilla yleisesti on. Itse tutkimustyön toteutin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimustyöni tavoite on osoittaa missä arvostus- ja merkityksellisyysasemassa assistenttityö nähdään, niin assistenttien itsensä kuin organisaation muun henkilöstön näkökulmasta. Toteutin 26.9.–12.10.2022 aihepiirin pohjalta kyselyn asianajoalalla toimivalle organisaatiolle, jossa assistentit muodostavat merkittävän oman henkilöstöryhmänsä ja jossa assistenttien työ on huolellisesti organisoitu, olennainen osa organisaation päivittäistä toimintaa. Kysely oli kaksiosainen, ensimmäinen osa oli kohdistettu assistenteille itselleen, toinen organisaation muulle henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 12 assistenttia ja 12 muiden henkilöstöryhmien edustajaa.
Aineiston perusteella voidaankin todeta, että asiantuntijatyöorganisaatiossa, erityisesti asianajoalalla, assistenttien rooli ja työpanos on merkittävä. Assistentin työparit, tässä tapauksessa juristit, mieltävät assistentit itselleen ja organisaatiolleen tärkeinä oman asiantuntijatyönsä mahdollistajina. Myös itse assistentit näkivät työnsä merkittävänä ja arvokkaana, vaikkakaan ammattiylpeyttä ei jokaisen kohdalla voimakkaasti koettu. Tutkimustulokset antoivat myös ymmärtää, että vaikka assistentit nähtiin arvostettuina kollegoina ja tehokkaan liiketoiminnan mahdollistajina, oli juristien ja assistenttien välisessä viestinnässä puutteita, johtaen yhteistyössä ja kommunikaatiossa molemminpuolisen, tasavertaisen arvostuksentunteen heikkenemiseen. Lisäksi välittyi voimakkaasti ajatus siitä, että vaikka kyseisessä organisaatiossa ja asianajoalalla yleisesti assistentteja arvostetaan, tiedostetaan, että arvostuksessa on puutteita työelämän yleisellä tasolla.
Assistenttityön tärkein elementti on toimia organisaationsa taustajoukoissa, tästä johtuen ulkopuolisille saattaakin jäädä epäselväksi mistä assistentin työ todellisuudessa koostuu. Voisiko arvostuksen puute työelämässä täten johtua työn luonteen ”näkymättömyydestä”? Vai johtuuko se kenties siitä, etteivät assistentit itse miellä työtään arvokkaaksi ja merkitykselliseksi? Eikö assistenteilla itsellään ole riittävästi ammattiylpeyttä nostaakseen ammattikuntansa tärkeyttä ja osaamisiaan paremmin esille? Assistenttityön arvostus- ja merkityksellisyyskysymysten lisäksi tutkin opinnäytetyössäni sitä, mikä todellisuudessa on tämän päivän assistenttityön luonne ja sen vaatimukset, sekä minkälainen assistentin rooli ja asema organisaatioissa nykypäivänä on.
Teoriaosuudessa käsittelen nykyajan assistenttityötä yleisesti. Lisäksi tutustun syvemmin siihen mikä merkitys työelämässä arvostus- ja merkityksellisyyskokemuksilla yleisesti on. Itse tutkimustyön toteutin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimustyöni tavoite on osoittaa missä arvostus- ja merkityksellisyysasemassa assistenttityö nähdään, niin assistenttien itsensä kuin organisaation muun henkilöstön näkökulmasta. Toteutin 26.9.–12.10.2022 aihepiirin pohjalta kyselyn asianajoalalla toimivalle organisaatiolle, jossa assistentit muodostavat merkittävän oman henkilöstöryhmänsä ja jossa assistenttien työ on huolellisesti organisoitu, olennainen osa organisaation päivittäistä toimintaa. Kysely oli kaksiosainen, ensimmäinen osa oli kohdistettu assistenteille itselleen, toinen organisaation muulle henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 12 assistenttia ja 12 muiden henkilöstöryhmien edustajaa.
Aineiston perusteella voidaankin todeta, että asiantuntijatyöorganisaatiossa, erityisesti asianajoalalla, assistenttien rooli ja työpanos on merkittävä. Assistentin työparit, tässä tapauksessa juristit, mieltävät assistentit itselleen ja organisaatiolleen tärkeinä oman asiantuntijatyönsä mahdollistajina. Myös itse assistentit näkivät työnsä merkittävänä ja arvokkaana, vaikkakaan ammattiylpeyttä ei jokaisen kohdalla voimakkaasti koettu. Tutkimustulokset antoivat myös ymmärtää, että vaikka assistentit nähtiin arvostettuina kollegoina ja tehokkaan liiketoiminnan mahdollistajina, oli juristien ja assistenttien välisessä viestinnässä puutteita, johtaen yhteistyössä ja kommunikaatiossa molemminpuolisen, tasavertaisen arvostuksentunteen heikkenemiseen. Lisäksi välittyi voimakkaasti ajatus siitä, että vaikka kyseisessä organisaatiossa ja asianajoalalla yleisesti assistentteja arvostetaan, tiedostetaan, että arvostuksessa on puutteita työelämän yleisellä tasolla.