Ikäihmisten alaraajaprotetisoinnin erityispiirteitä : integroiva kirjallisuuskatsaus
Muukkonen, Sanna (2022)
Muukkonen, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111823113
Tiivistelmä
Alaraaja-amputoiduista suuri osa on ikääntyneitä henkilöitä. Myös nuorempana amputoidut tai synnynnäisen raajapuutoksen omaavat henkilöt kohtaavat aikanaan kehon vanhenemismuutosten vaikutuksia, mikä tulee huomioida protetisoinnissa. Ikäihmisten määrä ja osuus väestössä on kasvamassa, mikä tulee näkymään myös apuvälineteknikon asiakaskunnassa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää ikäihmisten alaraajaprotetisoinnin erityispiirteitä huomioiden kehossa tapahtuvia vanhenemismuutoksia sekä niiden vaikutuksia proteesin käyttöön. Tavoitteena oli koota tietoa, jonka avulla erityisesti apuvälineteknikko tai apuvälinetekniikan opiskelija voi tutustua aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja saada valmiuksia kohdata alaraajaproteesin saava tai sellaista käyttävä ikääntyvä henkilö.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed-, CINAHL Complete- ja ProQuest Central -tietokannoista. Lisäksi aineiston hankintaan käytettiin manuaalista hakua ja GoogleScholar -tietokantaa. Katsaukseen valittiin kymmenen artikkelia, joiden tulokset analysoitiin jakamalla ne aineistolle yhteisiin teemoihin.
Katsauksen tulosten perusteella onnistuneeseen protetisointiin ikäihmisillä vaikuttavat erityisesti henkilön hyvä toimintakyky, liikkuvuus ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen itsenäisesti ennen amputaatiota, distaalisempi amputaatiotaso, vähäisempi määrä liitännäissairauksia, parempi hapenottokyky sekä hyvä tasapaino terveellä jalalla seistessä. Myös korkea motivaatio proteesikävelyn oppimiseen ja hyvä kognitiivinen toimintakyky ovat oleellisia. Proteesilta toivottuja ominaisuuksia olivat etenkin turvallisuus, tukevuus ja keveys. Ikäihmiset ovat apuvälineteknikon asiakkaina erityisryhmä johtuen vanhenemismuutoksista, yleisestä toimintakyvyn heikkenemisestä sekä sairastelun yleisyydestä. Toimintakyvyn arvioinnin tulisi kuitenkin olla ikää tärkeämpi tekijä arvioitaessa soveltuvuutta alaraajaproteesin käyttäjäksi. Iäkkäiden alaraajaprotetisoinnissa korostuvat asiakkaiden yksilölliset piirteet.
Aiheesta tehdyn tutkimuksen määrä on vähäinen, varsinkin nuorempana amputoitujen ikääntyvien osalta. Jatkotutkimusehdotuksena on ikääntyvien proteesin käyttäjien ja heidän parissaan työskentelevien apuvälineteknikkojen kokemusten kartoittaminen esimerkiksi haastattelun keinoin. Sekä proteesin käyttäjä että ammattihenkilö voisivat hyötyä Käypä hoito -suosituksesta raaja-amputointeihin liittyen. Osa iäkkäistä amputoiduista ei rajoittuneen toimintakykynsä vuoksi voi saada proteesia käyttöönsä. Heihin liittyvän tuen ja apuvälineiden tarpeen kartoitus olisi yhtä lailla tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin PubMed-, CINAHL Complete- ja ProQuest Central -tietokannoista. Lisäksi aineiston hankintaan käytettiin manuaalista hakua ja GoogleScholar -tietokantaa. Katsaukseen valittiin kymmenen artikkelia, joiden tulokset analysoitiin jakamalla ne aineistolle yhteisiin teemoihin.
Katsauksen tulosten perusteella onnistuneeseen protetisointiin ikäihmisillä vaikuttavat erityisesti henkilön hyvä toimintakyky, liikkuvuus ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen itsenäisesti ennen amputaatiota, distaalisempi amputaatiotaso, vähäisempi määrä liitännäissairauksia, parempi hapenottokyky sekä hyvä tasapaino terveellä jalalla seistessä. Myös korkea motivaatio proteesikävelyn oppimiseen ja hyvä kognitiivinen toimintakyky ovat oleellisia. Proteesilta toivottuja ominaisuuksia olivat etenkin turvallisuus, tukevuus ja keveys. Ikäihmiset ovat apuvälineteknikon asiakkaina erityisryhmä johtuen vanhenemismuutoksista, yleisestä toimintakyvyn heikkenemisestä sekä sairastelun yleisyydestä. Toimintakyvyn arvioinnin tulisi kuitenkin olla ikää tärkeämpi tekijä arvioitaessa soveltuvuutta alaraajaproteesin käyttäjäksi. Iäkkäiden alaraajaprotetisoinnissa korostuvat asiakkaiden yksilölliset piirteet.
Aiheesta tehdyn tutkimuksen määrä on vähäinen, varsinkin nuorempana amputoitujen ikääntyvien osalta. Jatkotutkimusehdotuksena on ikääntyvien proteesin käyttäjien ja heidän parissaan työskentelevien apuvälineteknikkojen kokemusten kartoittaminen esimerkiksi haastattelun keinoin. Sekä proteesin käyttäjä että ammattihenkilö voisivat hyötyä Käypä hoito -suosituksesta raaja-amputointeihin liittyen. Osa iäkkäistä amputoiduista ei rajoittuneen toimintakykynsä vuoksi voi saada proteesia käyttöönsä. Heihin liittyvän tuen ja apuvälineiden tarpeen kartoitus olisi yhtä lailla tärkeää.