Kilpaurheilun ja opiskelun vaikutus nuoren urheilijan koettuun kuormitukseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää nuorten urheilijoiden kokemuksia liittyen opiskelun ja tavoitteellisen kilpaurheilun yhdistämisen aiheuttamaan kuormitukseen. Opinnäytetyössä selvitetään lisäksi, huomioidaanko valmennuksessa opiskelun ja muun elämän tuomaa kuormitusta. Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilun ja opiskelun yhdistämisestä sekä koetun kokonaiskuormituksen vaikutusta urheiluharjoittelun ohjelmointiin ja valmentautumiseen. Tutkimuksessa keskiössä olivat urheilijoiden kokemukset aiheiden tiimoilta. Teoriaosuudessa käsitellään keskeisinä teemoina nuoren urheilijan kuormittumiseen vaikuttavia ja palautumista edistäviä tekijöitä. Tärkeimmät palautumista edistävät tekijät ovat riittävä ja laadukas uni sekä monipuolinen ja riittävä ravinto. Nuorta urheilijaa kuormittavat arjessa opiskelun ja urheilun yhdistämisen haasteet. Urheilijat kokevat fyysisen rasituksen lisäksi myös usein psyykkistä kuormittumista arjessaan. Psyykkinen kuormitus muodostuu esimerkiksi opiskelun tai kilpailemisen aikaansaamasta stressistä ja kiireisestä arjesta. Haastattelututkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna nuorille joukkuelajin urheilijoille. Haastatteluun valittiin toisella ja korkea-asteella opiskelevia nuoria. Haastattelututkimuksen perusteella voidaan todeta nuorten tuntevan palautumista edistävät toimet. Palautumista ei kuitenkaan pidetä tärkeänä eikä sitä priorisoida arjessa. Urheilijat kokevat arkensa kiireisenä ja kuormittavana. Valmennuksessa pääsääntöisesti huomioidaan urheilijan fyysinen väsymyksen tunne. Väsymyksen tunteeseen reagoidaan keventämällä harjoitusta tai fyysistä kuormitusta. Psyykkistä väsymystä huomioidaan merkittävästi vähemmän. Valmentajat eivät suuremmin ennakoineet esimerkiksi opintojen tuomaa psyykkistä väsymystä. Urheilijat myös mielellään piilottelevat henkistä kuormittuneisuutta valmentajalta. Harjoitusohjelmaa suunniteltaessa opiskelun ja muun elämän tuomaa kuormitusta ei huomioida riittävästi. Opinnot joustavat joissakin oppilaitoksissa heikosti urheilijan tarpeisiin nähden. Johtopäätöksinä tutkimuksesta voidaan todeta perusasioiden vaativan edelleen valmennuksessa selvää panostusta. Lepo ja ravitsemus tulee olla suunnitelmallista. Urheilijoita tulee tukea arjenhallinnan haasteissa kiireen tunteen vähentämiseksi. Opiskelun ja arjen tuoma kuormitus tulisi ennakoida ja huomioida jo harjoitusohjelmaa laadittaessa. Oppilaitosten tulisi kyetä ajoit tain joustamaan tavoitteellisen kilpaurheilun mahdollistamiseksi.