Aggressiivisen nuoren väkivaltaa ennaltaehkäisevä kohtaaminen lastensuojelun laitoshoidossa : artikkeliopinnäytetyö
Portaanpää, Henri (2022)
Portaanpää, Henri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317830
Tiivistelmä
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tekemän, laitoshoidon työoloja koskevan selvityksen mukaan vuonna 2021 lastensuojelun laitoshoidon työntekijöistä melkeinpä 80 prosenttia kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa töissä. Lastensuojelulaitosten henkilökunta kohtaa siis aggressiivisia nuoria ja kokee väkivallan uhkaa työssään hälyttävän paljon.
Tämän artikkeliopinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin koota yhteen ja tarkastella nuoren aggression syntymisen sekä väkivaltatilanteiden kohtaamisen ympäriltä löytyvää tietoutta liittyen lastensuojeluun ja eritoten lastensuojelulaitoksiin. Opinnäytetyö liittyy Turun ammattikorkeakoulussa keväällä 2022 alkaneeseen Safe4Child-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoutta lasten ja nuorten aggressiivisesta käytöksestä, samalla vahvistaen työntekijöiden taitoja väkivaltaisten tilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden käsittelyssä. Opinnäytetyön tavoite on herättää lukija pohtimaan omia valmiuksiaan aggressiotilanteen kohtaamiseen sekä siihen, ovatko työyhteisön toimintatavat nuorten kanssa yhteneväiset ja selkeät
Työssä esitetään, että mitään yksiselitteistä ja kaiken kattavaa menetelmää tai käytäntöä nuoren kohtaamiseen eskaloituneessa tilanteessa ei ole, vaan kärjistyneen tilanteen purkaminen väkivallattomasti henkilöityy usein työntekijään; hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa sekä hänen ominaisuuksiinsa. Työntekijän vankka ammatillinen osaaminen eli tietous alan teorioista, käytännöistä sekä lainsäädännöstä luo pohjan kohtaamisen onnistumiselle. Tämän lisäksi työntekijältä vaaditaan myös hyvää vuorovaikutusosaamista, jossa korostuvat rauhallisuus ja sanallisen sekä sanattoman viestinnän hallitseminen. Koska tilanteet ovat aina riippuvaisia siihen osallistuvista osapuolista, täytyy työntekijältä löytyä myös tilannetajua ja nuoresta aidosti kiinnostunutta asennetta.
Teoriaosaamisen sijaan aggressiotilanteissa korostuu työntekijän kokemus vastaavista tilanteista. Aina nuo kokemukset eivät kuitenkaan ole positiivisia ja aiemmin työssä koettu väkivalta saattaakin vaikeuttaa työntekijän toimintaa tilanteessa. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, voisiko työntekijä kartuttaa omaa kokemustaan tai lieventää omia vaikeita kokemuksiaan tekemällä vuorovaikutuksellisia ja kokemuksellisia harjoituksia vaikkapa virtuaalitodellisuudessa.
Tämän artikkeliopinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin koota yhteen ja tarkastella nuoren aggression syntymisen sekä väkivaltatilanteiden kohtaamisen ympäriltä löytyvää tietoutta liittyen lastensuojeluun ja eritoten lastensuojelulaitoksiin. Opinnäytetyö liittyy Turun ammattikorkeakoulussa keväällä 2022 alkaneeseen Safe4Child-hankkeeseen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoutta lasten ja nuorten aggressiivisesta käytöksestä, samalla vahvistaen työntekijöiden taitoja väkivaltaisten tilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden käsittelyssä. Opinnäytetyön tavoite on herättää lukija pohtimaan omia valmiuksiaan aggressiotilanteen kohtaamiseen sekä siihen, ovatko työyhteisön toimintatavat nuorten kanssa yhteneväiset ja selkeät
Työssä esitetään, että mitään yksiselitteistä ja kaiken kattavaa menetelmää tai käytäntöä nuoren kohtaamiseen eskaloituneessa tilanteessa ei ole, vaan kärjistyneen tilanteen purkaminen väkivallattomasti henkilöityy usein työntekijään; hänen henkilökohtaiseen osaamiseensa sekä hänen ominaisuuksiinsa. Työntekijän vankka ammatillinen osaaminen eli tietous alan teorioista, käytännöistä sekä lainsäädännöstä luo pohjan kohtaamisen onnistumiselle. Tämän lisäksi työntekijältä vaaditaan myös hyvää vuorovaikutusosaamista, jossa korostuvat rauhallisuus ja sanallisen sekä sanattoman viestinnän hallitseminen. Koska tilanteet ovat aina riippuvaisia siihen osallistuvista osapuolista, täytyy työntekijältä löytyä myös tilannetajua ja nuoresta aidosti kiinnostunutta asennetta.
Teoriaosaamisen sijaan aggressiotilanteissa korostuu työntekijän kokemus vastaavista tilanteista. Aina nuo kokemukset eivät kuitenkaan ole positiivisia ja aiemmin työssä koettu väkivalta saattaakin vaikeuttaa työntekijän toimintaa tilanteessa. Tulevaisuudessa onkin mielenkiintoista nähdä, voisiko työntekijä kartuttaa omaa kokemustaan tai lieventää omia vaikeita kokemuksiaan tekemällä vuorovaikutuksellisia ja kokemuksellisia harjoituksia vaikkapa virtuaalitodellisuudessa.