Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma AIESEC Suomi ry:lle
Uotila, Tinja (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013332
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa yhdenvertaisuussuunnitelma kansainväliselle nuoriso-organisaatiolle, AIESEC Suomi ry:lle. Nykytilanteen arviointia varten yhdistyksen jäsenistölle toteutettiin yhdenvertaisuuskysely, jossa kartoitettiin vapaaehtoisten jäsenten kokemuksia sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta muun muassa rekrytoinnissa, markkinoinnissa, sisäisissä tapaamisissa ja muissa aktiviteeteissa. Lisänä arviointiin on otettu myös suppea katsaus saavutettavuudesta viestinnässä, sekä tapahtumien ja tilojen esteettömyydestä.
Tietoperustana työssä on käytetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia, eri ministeriöiden julkaisuja ja oppaita, saavutettavuusdirektiiviä sekä muita julkaisuja ja tutkimuksia aiheisiin liittyen. Koko opinnäytetyön tekotapa perustuu toiminnallisen opinnäytetyön viitekehykseen, jossa tavoitteena on luoda erillinen tuotos toimeksiantajalle. Tässä työssä tuotos on erillinen yhdenvertaisuussuunnitelma, joka annetaan kokonaisuudessaan AIESEC Suomi ry:n käyttöön päivitettäväksi myös tulevaisuudessa. Koska nykytilanteen arviointi toteutettiin jäsenkyselyn kautta, käytettiin vastausten analysointiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Jäsenten osallisuutta suunnitelman toteuttamiseen lisättiin palautekeskustelujen kautta, joissa ehdotettuja rakennetta ja sisältöä käytiin läpi yhdessä AIESEC Suomen kansallisen toimikunnan, hallituksen ja paikallisosastojen edustajien kanssa.
Tärkeimmät havainnot nykytilanteesta tehdyn jäsenkyselyn perusteella olivat, että organisaatiolla ei ollut käytössä standardoituja tapoja tai tietoa nykytilanteesta esteettömyyden huomioimiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, saavutettavaan viestintään tai yhdenvertaisuudesta viestimiseen jäsenten ja jäsenorganisaatioiden kesken. Lisäksi haasteena on pidetty kaksikielisen organisaation joidenkin roolien vaatimusta osata suomen kieltä. Hyvin tai melko hyvin jo toteutuvana koettiin esimerkiksi uskonnon harjoittamisen vapaus, seksuaali-identiteetin tunnustaminen, sekä sukupuolten välinen tasa-arvo päivittäisessä toiminnassa, kuten jäsenvalinnoissa ja rekrytoinneissa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisällytettiin ohjeistuksia pääsääntöisesti jäsenkyselyn avulla löydettyihin epäkohtiin liittyen, mutta myös organisaation yleisimpiin toimintoihin, kuten vinkkejä yhdenvertaisuuteen liittyvän koulutuksen antamiseen ja nykytilanteen jatkuvaan arviointiin jäsenten henkilökohtaisten kokemusten kautta. Lisäksi organisaation sisäiseen toimintaohjeeseen lisätään ohjeistus yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisestä ja vastuista.
Suosituksena yhdenvertaisuussuunnitelman jatkokehitykseksi ehdotetaan kyselyn vastauksia analysoitaessa nousseiden jatkokysymysten käsittelyä, joihin ei saatu tarpeeksi perspektiiviä jäseniltä kyselyn toteuttamisen jälkeen sekä aktiivisemman tilannearvion toteuttamista jo olemassa olevien toimien, kuten henkilökohtaisten kehityskeskustelujen ja nykyisten jäsenkyselyjen yhteydessä.
Tietoperustana työssä on käytetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia, eri ministeriöiden julkaisuja ja oppaita, saavutettavuusdirektiiviä sekä muita julkaisuja ja tutkimuksia aiheisiin liittyen. Koko opinnäytetyön tekotapa perustuu toiminnallisen opinnäytetyön viitekehykseen, jossa tavoitteena on luoda erillinen tuotos toimeksiantajalle. Tässä työssä tuotos on erillinen yhdenvertaisuussuunnitelma, joka annetaan kokonaisuudessaan AIESEC Suomi ry:n käyttöön päivitettäväksi myös tulevaisuudessa. Koska nykytilanteen arviointi toteutettiin jäsenkyselyn kautta, käytettiin vastausten analysointiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Jäsenten osallisuutta suunnitelman toteuttamiseen lisättiin palautekeskustelujen kautta, joissa ehdotettuja rakennetta ja sisältöä käytiin läpi yhdessä AIESEC Suomen kansallisen toimikunnan, hallituksen ja paikallisosastojen edustajien kanssa.
Tärkeimmät havainnot nykytilanteesta tehdyn jäsenkyselyn perusteella olivat, että organisaatiolla ei ollut käytössä standardoituja tapoja tai tietoa nykytilanteesta esteettömyyden huomioimiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen, saavutettavaan viestintään tai yhdenvertaisuudesta viestimiseen jäsenten ja jäsenorganisaatioiden kesken. Lisäksi haasteena on pidetty kaksikielisen organisaation joidenkin roolien vaatimusta osata suomen kieltä. Hyvin tai melko hyvin jo toteutuvana koettiin esimerkiksi uskonnon harjoittamisen vapaus, seksuaali-identiteetin tunnustaminen, sekä sukupuolten välinen tasa-arvo päivittäisessä toiminnassa, kuten jäsenvalinnoissa ja rekrytoinneissa.
Yhdenvertaisuussuunnitelmaan sisällytettiin ohjeistuksia pääsääntöisesti jäsenkyselyn avulla löydettyihin epäkohtiin liittyen, mutta myös organisaation yleisimpiin toimintoihin, kuten vinkkejä yhdenvertaisuuteen liittyvän koulutuksen antamiseen ja nykytilanteen jatkuvaan arviointiin jäsenten henkilökohtaisten kokemusten kautta. Lisäksi organisaation sisäiseen toimintaohjeeseen lisätään ohjeistus yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisestä ja vastuista.
Suosituksena yhdenvertaisuussuunnitelman jatkokehitykseksi ehdotetaan kyselyn vastauksia analysoitaessa nousseiden jatkokysymysten käsittelyä, joihin ei saatu tarpeeksi perspektiiviä jäseniltä kyselyn toteuttamisen jälkeen sekä aktiivisemman tilannearvion toteuttamista jo olemassa olevien toimien, kuten henkilökohtaisten kehityskeskustelujen ja nykyisten jäsenkyselyjen yhteydessä.