Taloushallinnon ohjelmistojen vertailu Oulun ammattikorkeakoululle
Huuhka, Taru (2022)
Huuhka, Taru
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013322
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä sähköisen taloushallinnon ohjelmisto sopii toimeksiantajan Oulun ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön parhaiten. Oulun ammattikorkeakoulussa on taloushallinnon osaamispolun opiskelijoille suunnattuja kursseja, joilla opetetaan sähköisen taloushallinnon järjestelmän käyttöä. Oppilaitoksella on ollut vuosia käytössä Visma Fivaldi, ja koulun on ollut tarkoitus kartoittaa muita markkinoilla olevia taloushallinnon ohjelmistoja.
Oulun ammattikorkeakoulu on julkisyhteisö, jonka tulee julkisia hankintoja tehdessään huomioida hankintalaki, oppilaitoksen sisäinen hankintaohje sekä hankintaprosessi. Uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista astui voimaan 1.1.2017. Uuden hankintalain myötä julkisten hankintojen pääperiaatteet ovat korostuneet, ja myös oppilaitoksen tulee huomioida ne hankintoja tehdessään. Periaatteita ovat avoimuus, suhteellisuus, syrjimättömyys ja tasapuolisuus. Niiden tarkoituksena on varmistaa jokaisen halukkaan tarjoajan mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun ilman, että tulevat syrjityiksi. Nämä periaatteet huomioituna työssä otettiin myös kantaa minkälainen hankintaprosessi oppilaitoksella olisi edessä, mikäli ohjelmisto vaihdettaisiin.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin oppilaitoksen taloushallinnon opettajia, sekä kahden ohjelmiston edustajaa. Päälähteinä työssä käytettiin useaa viime vuosien aikana tuotettua ammattikirjallisuutta, ohjelmiston tarjoajien nettisivuja ja muita nettipohjaisia lähteitä, sekä Suomen lakeja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, jonka tarkoituksena on vertailla keskenään yhtä tai useampaa tapausta, kuten ohjelmaa tai prosessia (Vilkka 2021, 125).
Ohjelmistojen vertailuun otettiin mukaan Visma Fivaldi, Procountor ja Visma Netvisor. Opettajien haastattelussa esille tulleet tärkeimmät kriteerit ohjelmistojen vertailussa olivat käyttöoikeuksien luomisen helppous, ohjelmiston käytön yleinen selkeys, manuaalisen ja automaattisen työskentelyn mahdollisuudet, sekä kyky nopeaan palkanlaskennan käyttöönottoon. Vertailu toteutettiin pitkälti käytön perusteella pääasiassa ohjelmistojen koeversioita käyttäen, sekä haastatteluissa esille tulleiden tietojen avulla. Ominaisuuksista tehtiin yhteenvedoksi vertailutaulukot, joissa ominaisuudet myös pisteytettiin. Vertailun perusteella Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön suositeltiin Accountor Finago Oy:n tarjoamaa Procountor -ohjelmistoa.
Mikäli oppilaitos päättää toteuttaa ohjelmiston hankinnan, voisi jatkokehitysideana tälle työlle olla palkanlaskennan osuuden kunnollinen testaus harjoitustehtävien avulla. Työssä voisi selvittää tarkemmin ohjelmiston kykyä nopeaan palkanlaskennan käyttöönottoon, joka jäi tässä työssä testaamatta, ja perustui ainoastaan haastatteluista ja ohjelmiston nettisivuilta saatuun tietoon.
Oulun ammattikorkeakoulu on julkisyhteisö, jonka tulee julkisia hankintoja tehdessään huomioida hankintalaki, oppilaitoksen sisäinen hankintaohje sekä hankintaprosessi. Uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista astui voimaan 1.1.2017. Uuden hankintalain myötä julkisten hankintojen pääperiaatteet ovat korostuneet, ja myös oppilaitoksen tulee huomioida ne hankintoja tehdessään. Periaatteita ovat avoimuus, suhteellisuus, syrjimättömyys ja tasapuolisuus. Niiden tarkoituksena on varmistaa jokaisen halukkaan tarjoajan mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun ilman, että tulevat syrjityiksi. Nämä periaatteet huomioituna työssä otettiin myös kantaa minkälainen hankintaprosessi oppilaitoksella olisi edessä, mikäli ohjelmisto vaihdettaisiin.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin oppilaitoksen taloushallinnon opettajia, sekä kahden ohjelmiston edustajaa. Päälähteinä työssä käytettiin useaa viime vuosien aikana tuotettua ammattikirjallisuutta, ohjelmiston tarjoajien nettisivuja ja muita nettipohjaisia lähteitä, sekä Suomen lakeja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta, jonka tarkoituksena on vertailla keskenään yhtä tai useampaa tapausta, kuten ohjelmaa tai prosessia (Vilkka 2021, 125).
Ohjelmistojen vertailuun otettiin mukaan Visma Fivaldi, Procountor ja Visma Netvisor. Opettajien haastattelussa esille tulleet tärkeimmät kriteerit ohjelmistojen vertailussa olivat käyttöoikeuksien luomisen helppous, ohjelmiston käytön yleinen selkeys, manuaalisen ja automaattisen työskentelyn mahdollisuudet, sekä kyky nopeaan palkanlaskennan käyttöönottoon. Vertailu toteutettiin pitkälti käytön perusteella pääasiassa ohjelmistojen koeversioita käyttäen, sekä haastatteluissa esille tulleiden tietojen avulla. Ominaisuuksista tehtiin yhteenvedoksi vertailutaulukot, joissa ominaisuudet myös pisteytettiin. Vertailun perusteella Oulun ammattikorkeakoulun käyttöön suositeltiin Accountor Finago Oy:n tarjoamaa Procountor -ohjelmistoa.
Mikäli oppilaitos päättää toteuttaa ohjelmiston hankinnan, voisi jatkokehitysideana tälle työlle olla palkanlaskennan osuuden kunnollinen testaus harjoitustehtävien avulla. Työssä voisi selvittää tarkemmin ohjelmiston kykyä nopeaan palkanlaskennan käyttöönottoon, joka jäi tässä työssä testaamatta, ja perustui ainoastaan haastatteluista ja ohjelmiston nettisivuilta saatuun tietoon.