Nuorten aikuisten kattauksiin vaikuttavat tekijät
Hoviniemi, Elli (2022)
Hoviniemi, Elli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612297
Tiivistelmä
Aika vähän tiedetään, millä perusteilla nuoret aikuiset luovat kodin viihtyisyyttä, esimerkiksi kattausta. Opinnäytetyössä tutkittiin, mikä viehättää suomalaisia nuoria, 21–30-vuotiaita aikuisia, kattauksessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka muutkin tekijät kuten tuotteen alkuperä, hinta, ekologisuus, markkinointi ja brändi vaikuttivat kattaukseen.
Tietoa kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, osallistuvalla havainnoinnilla ja valokuvaamalla. Tutkimushenkilöinä oli 15 erilaisissa elämäntilanteissa olevaa nuorta aikuista. Tutkimusmateriaalia täydensi alan asiantuntijan haastattelu ja aihetta käsittelevä kirjallisuus.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että jokainen haastateltava oli yksilö, eikä heitä voinut ryhmitellä jonkun tekijän avulla. Ainoa ryhmittely, joka erottui selvästi, oli että naisia kiinnosti kattaus enemmän kuin miehiä. Astioiden ulkonäöllä oli merkitystä kaikille haastateltaville, mutta maku astioiden ulkonäön suhteen oli kullakin haastateltavalla omanlainen. Haastateltavien astiamaku oli osittain saman tyylinen kuin sisustusmaku. Astioita hankittiin niin astiamyymälöistä, marketeista kuin kirpputoreilta. Puolet haastateltavista hankki astioita kierrätettynä. Suurinta osaa heistä kuitenkin kiinnosti kestävän kehityksen periaatteilla valmistetut astiat, kuten kierrätysmateriaalista valmistetut astiat. Astian hinnalla oli merkitystä ostopäästökseen. Haastateltavat olivat keskimäärin valmiita maksamaan astioista yhtä paljon vuodessa kuin muutkin suomalaiset. Nuoret aikuiset saivat inspiraatiota kattaukseensa muun muassa sosiaalisesta mediasta, mutta harva haastateltava seurasi trendejä. Brändit taas vaikuttivat kahteen kolmasosaan haastateltavista.
Opinnäytetyö tehtiin suomalaiselle muotoiluyritykselle, mutta siitä hyötyvät muutkin yritykset ja muotoilijat, jotka haluavat kattaustuotteillaan vedota nuoriin aikuisiin asiakkaisiin.
Tietoa kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, osallistuvalla havainnoinnilla ja valokuvaamalla. Tutkimushenkilöinä oli 15 erilaisissa elämäntilanteissa olevaa nuorta aikuista. Tutkimusmateriaalia täydensi alan asiantuntijan haastattelu ja aihetta käsittelevä kirjallisuus.
Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että jokainen haastateltava oli yksilö, eikä heitä voinut ryhmitellä jonkun tekijän avulla. Ainoa ryhmittely, joka erottui selvästi, oli että naisia kiinnosti kattaus enemmän kuin miehiä. Astioiden ulkonäöllä oli merkitystä kaikille haastateltaville, mutta maku astioiden ulkonäön suhteen oli kullakin haastateltavalla omanlainen. Haastateltavien astiamaku oli osittain saman tyylinen kuin sisustusmaku. Astioita hankittiin niin astiamyymälöistä, marketeista kuin kirpputoreilta. Puolet haastateltavista hankki astioita kierrätettynä. Suurinta osaa heistä kuitenkin kiinnosti kestävän kehityksen periaatteilla valmistetut astiat, kuten kierrätysmateriaalista valmistetut astiat. Astian hinnalla oli merkitystä ostopäästökseen. Haastateltavat olivat keskimäärin valmiita maksamaan astioista yhtä paljon vuodessa kuin muutkin suomalaiset. Nuoret aikuiset saivat inspiraatiota kattaukseensa muun muassa sosiaalisesta mediasta, mutta harva haastateltava seurasi trendejä. Brändit taas vaikuttivat kahteen kolmasosaan haastateltavista.
Opinnäytetyö tehtiin suomalaiselle muotoiluyritykselle, mutta siitä hyötyvät muutkin yritykset ja muotoilijat, jotka haluavat kattaustuotteillaan vedota nuoriin aikuisiin asiakkaisiin.