Broilerintuotannon hiilijalanjälki
Knuts, Elina (2022)
Knuts, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810072
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä laskettiin yhteistyössä Envitecpolis Oy:n kanssa Atria Suomi Oy:n broilerin alkutuotannon hiilijalanjälki tuotettua teuraskiloa kohti. Tavoitteena oli selvittää millainen hiilijalanjälki broilerin kasvatuksella on ja mistä se muodostuu.
Laskenta toteutettiin standardien ISO 14040 ja ISO 14044 mukaisesti ja siinä mukailtiin suurelta osin Product Environmental Footprint (PEF) -ohjeistusta ja soveltuvin osin punaiselle lihalle tehtyä PEF-ohjeistuksen luonnosta (Footprint Category Rules Red Meat, Version 1.0). Työkaluna laskennassa käytettiin Cool Farm Tool -ohjelmistoa. Tarkasteltava ajanjakso on vuosi 2020. Laskentaan tarvittavat lähtötiedot kerättiin tilakohtaisesti verkkokyselyllä ja viljelijöiden haastatteluilla. Laskettavat kasvatustilat valikoituivat osallistumishalukkuuden mukaan. Tulos ilmoitettiin hiilidioksidiekvivalentteina.
Broilerin kasvatuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 2,56 kg CO2e/ teuraskilo. Luku on Nurmon ja Sahalahden teurastamoiden hyväksyttyjen teuraskilojen mukaan painotettu keskiarvo. Hiilijalanjäljestä 71 % koostuu valmisrehuista. Muut merkittävät tekijät olivat lanta ja kuivikkeet (13 %) sekä untuvikot (8 %). Jäljelle jäävä 8 % jakautuu viljan, sähkön, lämmityksen, polttoaineiden ja rahdin kesken.
Valmisrehuissa soijavalmisteiden käyttö suurentaa hiilijalanjälkeä. Soijan korvaaminen muilla valkuaislähteillä pienentäisi hiilijalanjälkeä, jos rehun koostumuksen muutoksella ei ole muita vaikutuksia tuotantoon. Koska broilerintuotannossa rehut ovat selkeästi suurin päästöjen aiheuttaja, hyvä rehumuuntosuhde on keskeinen tulokseen vaikuttava tekijä. Laskennassa kaikki syntyneet päästöt jaettiin hyväksytyillä teuraskiloilla, joten poistuman ja hylkäysten määrällä on suuri merkitys tulokselle.
Muita kasvatustilojen sisäisiä vaikutuskeinoja hiilijalanjälkeen ovat satotason nostaminen, jolloin ostolannoitteiden ja viljelyyn kuluvan polttoaineiden käyttö tuotettua satokiloa kohti pysyy maltillisena, biopolttoaineisiin siirtyminen lämmityksessä ja turvekuivikkeen maltillinen käyttö.
Laskenta toteutettiin standardien ISO 14040 ja ISO 14044 mukaisesti ja siinä mukailtiin suurelta osin Product Environmental Footprint (PEF) -ohjeistusta ja soveltuvin osin punaiselle lihalle tehtyä PEF-ohjeistuksen luonnosta (Footprint Category Rules Red Meat, Version 1.0). Työkaluna laskennassa käytettiin Cool Farm Tool -ohjelmistoa. Tarkasteltava ajanjakso on vuosi 2020. Laskentaan tarvittavat lähtötiedot kerättiin tilakohtaisesti verkkokyselyllä ja viljelijöiden haastatteluilla. Laskettavat kasvatustilat valikoituivat osallistumishalukkuuden mukaan. Tulos ilmoitettiin hiilidioksidiekvivalentteina.
Broilerin kasvatuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 2,56 kg CO2e/ teuraskilo. Luku on Nurmon ja Sahalahden teurastamoiden hyväksyttyjen teuraskilojen mukaan painotettu keskiarvo. Hiilijalanjäljestä 71 % koostuu valmisrehuista. Muut merkittävät tekijät olivat lanta ja kuivikkeet (13 %) sekä untuvikot (8 %). Jäljelle jäävä 8 % jakautuu viljan, sähkön, lämmityksen, polttoaineiden ja rahdin kesken.
Valmisrehuissa soijavalmisteiden käyttö suurentaa hiilijalanjälkeä. Soijan korvaaminen muilla valkuaislähteillä pienentäisi hiilijalanjälkeä, jos rehun koostumuksen muutoksella ei ole muita vaikutuksia tuotantoon. Koska broilerintuotannossa rehut ovat selkeästi suurin päästöjen aiheuttaja, hyvä rehumuuntosuhde on keskeinen tulokseen vaikuttava tekijä. Laskennassa kaikki syntyneet päästöt jaettiin hyväksytyillä teuraskiloilla, joten poistuman ja hylkäysten määrällä on suuri merkitys tulokselle.
Muita kasvatustilojen sisäisiä vaikutuskeinoja hiilijalanjälkeen ovat satotason nostaminen, jolloin ostolannoitteiden ja viljelyyn kuluvan polttoaineiden käyttö tuotettua satokiloa kohti pysyy maltillisena, biopolttoaineisiin siirtyminen lämmityksessä ja turvekuivikkeen maltillinen käyttö.