FMS-solun käyttöasteen parantaminen
Lammela, Teo (2022)
Lammela, Teo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205149253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205149253
Tiivistelmä
Tämän työn tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa käyttöastetta Sisu Worxin tehtaalla Hämeenlinnassa. Muina tavoitteina oli selvittää ja analysoida nykytilaa, sekä hankkia tietoa tuotantoprosessista yrityksen johtoa ja jatkokehitystä varten. Työn tilaajana toimi Logistic TKT Systems Oy / Sisu Worxin toimipiste. Toimeksiantaja on keskisuuri ja keskiraskas konepajayhtiö. Työ rajattiin tehtaan FMS-soluun ja sen kolmeen vaakakaraiseen työstökeskukseen. Solu toimii kahdessa vuorossa 2+2 miehityksellä. Tilauskannan nousu toi ajankohtaiseksi kehittää tuotantoa ja sen kapasiteettia.
Tutkimuksen toteutus alkoi perehtymällä kohteeseen ja ihmisiin. Koneistajille tehtiin kyselylomakkeet, minkä lisäksi kuutta ihmistä haastateltiin erikseen. Lisäksi työtä ja solun toimintaa tutkittiin viidellä eri menetelmällä. Tutkimuksen teoriapohja painottui Lean-ajattelun laajaan kenttään. Työn edetessä nousivat paikoin haasteeksi teoriatiedon ja kirjaviisauden yhteensopivuus käytännön kanssa. Osittain ne taas tukivat toisiaan tarkasti. Niinpä teoriaa tulkittiin ja sovellettiin tarpeen mukaan vastaamaan kohteen erityispiirteitä. Tähän joissain lähteissä kannustettiinkin. Käyttöasteeseen vaikuttavat lukuisat asiat solun sisällä, mutta myös ulkopuolella. Tämän takia käsiteltiin myös koko organisaatioon liittyviä asioita.
Tutkimuksista saatiin paljon materiaalia - sekä subjektiivisia mielipiteitä, että mitattua dataa. Näitä kaikkia yhdisteltiin, ja niistä kudottiin johtopäätöksiä ja edelleen toimenpide-ehdotuksia. Tuloksena saatiin pitkähkö lista erilaisia ehdotuksia, näkemyksiä ja parannuskohteita, joista osa oli konkreettisia, ja osa abstrakteja. Parista kymmenestä ehdotuksesta valittiin lopulta seitsemän lupaavinta, joita alettiin heti toteuttaa. Toimenpiteet mahdollistivat hukan ja vaihtelun vähentämisen, ja näin ollen myös käyttöasteen nostamisen. Toimenpiteiden tarkkoja vaikutuksia ei useiden muuttujien vuoksi voida suoraan eritellä, eivätkä vaikutukset näy täysimääräisenä heti. Kuitenkin käyttöaste nousi selvästi jo projektin aikana, joten suunta lienee oikea. Kaiken kaikkiaan työ avasi uusia näkökulmia niin tutkijalle kuin toimeksiantajallekin.
Tutkimuksen toteutus alkoi perehtymällä kohteeseen ja ihmisiin. Koneistajille tehtiin kyselylomakkeet, minkä lisäksi kuutta ihmistä haastateltiin erikseen. Lisäksi työtä ja solun toimintaa tutkittiin viidellä eri menetelmällä. Tutkimuksen teoriapohja painottui Lean-ajattelun laajaan kenttään. Työn edetessä nousivat paikoin haasteeksi teoriatiedon ja kirjaviisauden yhteensopivuus käytännön kanssa. Osittain ne taas tukivat toisiaan tarkasti. Niinpä teoriaa tulkittiin ja sovellettiin tarpeen mukaan vastaamaan kohteen erityispiirteitä. Tähän joissain lähteissä kannustettiinkin. Käyttöasteeseen vaikuttavat lukuisat asiat solun sisällä, mutta myös ulkopuolella. Tämän takia käsiteltiin myös koko organisaatioon liittyviä asioita.
Tutkimuksista saatiin paljon materiaalia - sekä subjektiivisia mielipiteitä, että mitattua dataa. Näitä kaikkia yhdisteltiin, ja niistä kudottiin johtopäätöksiä ja edelleen toimenpide-ehdotuksia. Tuloksena saatiin pitkähkö lista erilaisia ehdotuksia, näkemyksiä ja parannuskohteita, joista osa oli konkreettisia, ja osa abstrakteja. Parista kymmenestä ehdotuksesta valittiin lopulta seitsemän lupaavinta, joita alettiin heti toteuttaa. Toimenpiteet mahdollistivat hukan ja vaihtelun vähentämisen, ja näin ollen myös käyttöasteen nostamisen. Toimenpiteiden tarkkoja vaikutuksia ei useiden muuttujien vuoksi voida suoraan eritellä, eivätkä vaikutukset näy täysimääräisenä heti. Kuitenkin käyttöaste nousi selvästi jo projektin aikana, joten suunta lienee oikea. Kaiken kaikkiaan työ avasi uusia näkökulmia niin tutkijalle kuin toimeksiantajallekin.