Lasten ja nuorten ruokailutottumukset korona-aikana Vaasassa
Ogundipe, Mayowa Damilola (2021)
Ogundipe, Mayowa Damilola
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290413
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin vuosina 2020 - 2021. Vaikka ruokailutottumuksia pidetään tärkeänä aiheena, on vain vähän tietoa siitä, miten pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin. Tavoittena oli laaja hyöty terveysyhteisölle ja lisäksi tutkimustulosten perusteella tavoitteena oli kehittää ravitsemustietoa, jonka avulla ravitsemusterapeutit eli toimeksiantaja voisivat auttaa lapsia ja nuoria.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä jossa kerättyjä tietoja analysoidaan, tulkitaan ja numeroiden avulla. Tutkimuksessa kerättiin tieto koski lasten ja nuorten ateriarytminsä, ruokailutottumuksia, kuinka usein lapset ja nuoret söivät välipaloja. Tiedonkeruu oli verkkokysely, joka koostui 19 kysymyksestä, joista kaksi oli avoimia. Kyselyyn vastasivat lapset ja nuoret kolmessa eri ikäryhmässä; 9-12-vuotiaat, 13-15-vuotiaat ja 16-19-vuotiaat. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 36. Tutkimuksen tulosta analysoitiin tilastollisesti käyttäen sekä Webprol-analyysityökaluja että Excel-laskentataulukkoa. Tulos esitetään frekvensseinä ja suhteellisina osuuksina.
Yleisesti ottaen lasten ruokailutottumukset eivät muuttuneet dramaattisesti koronapandemian aikana, vaikka suurin osa vastaajista oli joko karateenissa tai etäopetuksessa. Syömisrutiinit näyttävät kuitenkin olevan hieman erilaisia tutkituissa ikäryhmissä. Tarkemmin sanottuna tulos osoittaa, että 9-12-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät aamiaista päivittäin. 16-19-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät päivittäin sekä välipalaa että lounasta. 13-15-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät päivällistä ja iltapalaa päivittäin.
Huolimatta koronapandemian tuomista haastavista muutoksista päivittäisissä rutiineissaan, suurin osa vastaajista kertoi pystyvänsä hallitsemaan ruokailutottumuksiaan syömällä vanhempiensa ja erityisesti äitinsä kanssa. He eivät voineet mennä ravintoloihin syömään kuten ennen koronapandemiaa.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä jossa kerättyjä tietoja analysoidaan, tulkitaan ja numeroiden avulla. Tutkimuksessa kerättiin tieto koski lasten ja nuorten ateriarytminsä, ruokailutottumuksia, kuinka usein lapset ja nuoret söivät välipaloja. Tiedonkeruu oli verkkokysely, joka koostui 19 kysymyksestä, joista kaksi oli avoimia. Kyselyyn vastasivat lapset ja nuoret kolmessa eri ikäryhmässä; 9-12-vuotiaat, 13-15-vuotiaat ja 16-19-vuotiaat. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 36. Tutkimuksen tulosta analysoitiin tilastollisesti käyttäen sekä Webprol-analyysityökaluja että Excel-laskentataulukkoa. Tulos esitetään frekvensseinä ja suhteellisina osuuksina.
Yleisesti ottaen lasten ruokailutottumukset eivät muuttuneet dramaattisesti koronapandemian aikana, vaikka suurin osa vastaajista oli joko karateenissa tai etäopetuksessa. Syömisrutiinit näyttävät kuitenkin olevan hieman erilaisia tutkituissa ikäryhmissä. Tarkemmin sanottuna tulos osoittaa, että 9-12-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät aamiaista päivittäin. 16-19-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät päivittäin sekä välipalaa että lounasta. 13-15-vuotiaissa oli eniten vastaajia, jotka söivät päivällistä ja iltapalaa päivittäin.
Huolimatta koronapandemian tuomista haastavista muutoksista päivittäisissä rutiineissaan, suurin osa vastaajista kertoi pystyvänsä hallitsemaan ruokailutottumuksiaan syömällä vanhempiensa ja erityisesti äitinsä kanssa. He eivät voineet mennä ravintoloihin syömään kuten ennen koronapandemiaa.