Älyratkaisut - Miten luoda arvoa? : case älykoti
Hellström, Minna (2021)
Hellström, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824318
Tiivistelmä
Älykoti kehitysalueena on kiinnostanut teemana. Päähuomio kiinnostuksesta on kohdistunut tee se itse -käyttäjiin ja suuren yleisön näkökulmasta villeihin toteutuksiin. Mahdollisuus kasvattaa asumisen laatua älyratkaisujen avulla on jäänyt huomiotta. Megatrendit digitalisoitumisesta ilmastonmuutokseen kasvattavat tarvetta vaikuttaa asuntojen olosuhteisiin. Samalla rakennusteollisuus on prosessiohjattua ja omaksunut vielä vähän palvelumuotoilun käytäntöjä.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tutkia sitä, mitä arvoa älyratkaisut tarjoavat ja miten arvoa luodaan, sekä miten kehittää älyratkaisuja asuntojen rakentamisen kontekstissa. Työ toteutettiin hyödyntäen liiketoimintamuotoilun menetelmiä ja prosessia. Kehittämisen kohteena oli määrittää toimeksiantajalle, Skanskalle minimi haluttava tuote (MDP).
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoreettisessa osuudessa syvennyttiin asiakaslähtöisen ketterän liiketoiminnan kehittämisen suunnittelu- ja prosessimalleihin, jotka yhdessä muodostivat työtä tukevan tietoperustan. Teoriana kehittämistyössä hyödynnettiin Blandin ja Osterwalderin kehittämää Business Concept Design -mallia vuodelta 2020. Malli sisältää kaksi toistaan seuraavaa ja täydentävää prosessivaihetta, jossa ensimmäiseksi liiketoimintaidea konseptoidaan ja toisessa konsepti testataan asiakkailla. Molemmissa vaiheissa keskiössä on Business Model Canvasin (BMC) avulla tehtävät oletukset. Teoriaosassa luodaan myös tietoperusta kärkikäyttäjien valinnasta innovaatiotoimintaan.
Kehittämistyön perusteella yritykselle kehitettiin profiilit, minimi haluttava tuote, sekä ketterän kehittämisen malli tuotteen jatkokehittämiselle. Kehittämistyö osoitti, että muotoilun prosessia ja menetelmiä hyödyntämällä pystytään kiteyttämään liiketoimintaidea konseptiksi sekä validoimaan konsepti ja siihen liittyvät oletukset kärkikäyttäjillä. Edelleen pystyttiin luomaan – hyödyntäen molempia prosessivaiheita - ketterän kehittämisen malli ja sen eteneminen.
Tulosten perusteella älyratkaisuilla on rooli parantaa asumisen koettua laatua tarjoamalla mahdollisuus muokata omia olosuhteita helposti. Tämä uudenlainen asumismukavuus tarjosi toisille paremmat mahdollisuudet minimoida epämukavuutta, ja toisille lisätä kokemuksellisuutta. Edistyneemmät käyttäjät haluavat muokata tuotteen ominaisuuksia, kun taas vähemmän kokeneet tarvitsevat enemmän tietoa ja opastusta. Työssä suunniteltiin ja muotoiltiin liiketoimintaa asiakkaan näkökulmasta ja kokemasta arvosta käsin. Lähestymistapa on vakiintunut digitaalisten palveluiden kehittämisessä, mutta poikkeaa rakentamisessa käytetystä perinteisestä prosessia optimoivasta liiketoimintasuunnittelun mallista. Eri lähestymistavan omaavien mallien yhteensovittaminen käytännössä tarjoaa mahdollisuuksia jatkokehittämiselle.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on tutkia sitä, mitä arvoa älyratkaisut tarjoavat ja miten arvoa luodaan, sekä miten kehittää älyratkaisuja asuntojen rakentamisen kontekstissa. Työ toteutettiin hyödyntäen liiketoimintamuotoilun menetelmiä ja prosessia. Kehittämisen kohteena oli määrittää toimeksiantajalle, Skanskalle minimi haluttava tuote (MDP).
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoreettisessa osuudessa syvennyttiin asiakaslähtöisen ketterän liiketoiminnan kehittämisen suunnittelu- ja prosessimalleihin, jotka yhdessä muodostivat työtä tukevan tietoperustan. Teoriana kehittämistyössä hyödynnettiin Blandin ja Osterwalderin kehittämää Business Concept Design -mallia vuodelta 2020. Malli sisältää kaksi toistaan seuraavaa ja täydentävää prosessivaihetta, jossa ensimmäiseksi liiketoimintaidea konseptoidaan ja toisessa konsepti testataan asiakkailla. Molemmissa vaiheissa keskiössä on Business Model Canvasin (BMC) avulla tehtävät oletukset. Teoriaosassa luodaan myös tietoperusta kärkikäyttäjien valinnasta innovaatiotoimintaan.
Kehittämistyön perusteella yritykselle kehitettiin profiilit, minimi haluttava tuote, sekä ketterän kehittämisen malli tuotteen jatkokehittämiselle. Kehittämistyö osoitti, että muotoilun prosessia ja menetelmiä hyödyntämällä pystytään kiteyttämään liiketoimintaidea konseptiksi sekä validoimaan konsepti ja siihen liittyvät oletukset kärkikäyttäjillä. Edelleen pystyttiin luomaan – hyödyntäen molempia prosessivaiheita - ketterän kehittämisen malli ja sen eteneminen.
Tulosten perusteella älyratkaisuilla on rooli parantaa asumisen koettua laatua tarjoamalla mahdollisuus muokata omia olosuhteita helposti. Tämä uudenlainen asumismukavuus tarjosi toisille paremmat mahdollisuudet minimoida epämukavuutta, ja toisille lisätä kokemuksellisuutta. Edistyneemmät käyttäjät haluavat muokata tuotteen ominaisuuksia, kun taas vähemmän kokeneet tarvitsevat enemmän tietoa ja opastusta. Työssä suunniteltiin ja muotoiltiin liiketoimintaa asiakkaan näkökulmasta ja kokemasta arvosta käsin. Lähestymistapa on vakiintunut digitaalisten palveluiden kehittämisessä, mutta poikkeaa rakentamisessa käytetystä perinteisestä prosessia optimoivasta liiketoimintasuunnittelun mallista. Eri lähestymistavan omaavien mallien yhteensovittaminen käytännössä tarjoaa mahdollisuuksia jatkokehittämiselle.