"Yhteinen usko lapseen": yhteistoimintamallin käyttöönoton kehittäminen lapsen osallisuuden edistymiseksi.
Pippingsköld-Ukkola, Helena (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523804
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää yhteistoimintamallin käyttöönottoa lapsen osallisuuden edistymiseksi hänelle merkityksellisessä toiminnassa omassa kasvuympäristössä. Työn toimintaympäristönä oli fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa tuottava Terapiatalo Tonus ja sen moniammatillinen työyhteisö.
Tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämistehtävinä oli kuvata mitä hyötyä yhteistoimintamallin käytöstä on lapsen osallisuuden edistymiseksi ammattilaisten näkökulmasta ja kuvata mitä edellytyksiä yhteistoimintamallin käyttöönottoon tarvitaan lapsen osallisuuden edistymiseksi ammattilaisten näkökulmasta.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin yhteistoimintamallia esittelevän webinaarin yhteydessä yhteiskehittelynä ja sitä täydentävällä verkkokyselyllä. Yhteiskehittelyyn osallistui kymmenen fysioterapeuttia, kymmenen toimintaterapeuttia ja yksi puheterapeutti, heistä yhdeksän vastasi täydentävään verkkokyselyyn. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten pohjalta laadittiin kuvaus yhteistoimintamallin käyttöönoton ydintekijöistä lapsen osallisuuden edistymiseksi hänelle merkityksellisessä toiminnassa omassa kasvuympäristössä. Nämä ydintekijät olivat jaettu asiantuntijuus, olosuhteet ja sitoutuminen. Yhteistoimintamallin käyttö tuo lapsen ympärillä toimiville aikuisille syvemmän ymmärryksen lapsesta ja hänelle merkityksellisistä asioista. Lapsen osallisuus hänelle merkityksellisessä toiminnassa omassa kasvuympäristössä vaatii oikeat olosuhteet lapsen ympärille. Aikuisten tulee antaa aikaa ha pysähtyä lapsen asioiden äärelle. Ympärillä toimivien aikuisten tulee sitoutua ja puhaltaa yhteen hiileen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistoimintamallin käyttöönoton ydintekijöiden tunnistamista voidaan hyödyntää, kun yhteistoimintamallia implementoidaan työvälineeksi terapeuttien, lasten, perheiden ja kasvuympäristöön kuuluvien henkilöiden väliseen toimintaan.
Tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämistehtävinä oli kuvata mitä hyötyä yhteistoimintamallin käytöstä on lapsen osallisuuden edistymiseksi ammattilaisten näkökulmasta ja kuvata mitä edellytyksiä yhteistoimintamallin käyttöönottoon tarvitaan lapsen osallisuuden edistymiseksi ammattilaisten näkökulmasta.
Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin yhteistoimintamallia esittelevän webinaarin yhteydessä yhteiskehittelynä ja sitä täydentävällä verkkokyselyllä. Yhteiskehittelyyn osallistui kymmenen fysioterapeuttia, kymmenen toimintaterapeuttia ja yksi puheterapeutti, heistä yhdeksän vastasi täydentävään verkkokyselyyn. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten pohjalta laadittiin kuvaus yhteistoimintamallin käyttöönoton ydintekijöistä lapsen osallisuuden edistymiseksi hänelle merkityksellisessä toiminnassa omassa kasvuympäristössä. Nämä ydintekijät olivat jaettu asiantuntijuus, olosuhteet ja sitoutuminen. Yhteistoimintamallin käyttö tuo lapsen ympärillä toimiville aikuisille syvemmän ymmärryksen lapsesta ja hänelle merkityksellisistä asioista. Lapsen osallisuus hänelle merkityksellisessä toiminnassa omassa kasvuympäristössä vaatii oikeat olosuhteet lapsen ympärille. Aikuisten tulee antaa aikaa ha pysähtyä lapsen asioiden äärelle. Ympärillä toimivien aikuisten tulee sitoutua ja puhaltaa yhteen hiileen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Yhteistoimintamallin käyttöönoton ydintekijöiden tunnistamista voidaan hyödyntää, kun yhteistoimintamallia implementoidaan työvälineeksi terapeuttien, lasten, perheiden ja kasvuympäristöön kuuluvien henkilöiden väliseen toimintaan.